Vyöruusu eli herpes zoster on kivuliaana, rakkulaisena ihottumana ilmentyvä infektiotauti. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Virus jää kehoon koko loppuelämäksi ja voi iän myötä aktivoitua, siirtyä hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa vyöruusun.

Tauti parantuu useimmiten itsestään, mutta osa vyöruusun sairastaneista saa jälkitauteja, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia.

Vyöruusuun voi sairastua kuka tahansa, joka on joskus sairastanut vesirokon. Käytännössä lähes koko Suomen aikuisväestöllä on riski saada vyöruusu, sillä yli 95 % suomalaisista aikuisista on sairastanut vesirokon.

On arvioitu, että jopa joka kolmas sairastaa vyöruusun elämänsä aikana. Todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä. Riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän heikentyessä. Immuunijärjestelmän heikentyminen voi olla iän lisäksi seurausta eri sairauksista ja lääkityksistä.

Suurin osa vyöruusuun sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 30 000 vyöruusutapausta. Määrät ovat nousussa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa.

Vyöruusun ensioire on yleensä kipu. Kivun ohella muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne.

Vyöruusukipu on hermokipua, joka voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuva särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.

Muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulainen ihottuma, tyypillisimmin toispuoleisesti keskivartalon tai kasvojen alueelle. Rakkuloita muodostuu noin viikon ajan.

Vyöruusukipu voi heikentää elämänlaatua monin eri tavoin. Yli puolet (65 %) vyöruusupotilaista luokittelee kivun voimakkaaksi (vähintään 7 asteikolla 1-10). Kyselytutkimuksessa havaittiin, että enemmistö (91 %) vyöruusupotilaista ei saa nukuttua, ja lähes kaikilla (97 %) on vaikeuksia päivittäisten askareiden hoitamisessa.

Useimmiten vyöruusun oireet kestävät noin 3–5 viikkoa.Ihottuma paranee itsestään, yleensä muutamassa viikossa. Lähes kaikilla potilailla on kuitenkin kipua tai kosketusarkuutta vielä muutamia viikkoja ihottuman parannuttua ja osalla kipu kroonistuu. Ihottumasta voi myös jäädä arpia.

Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja.

Osa vyöruusun sairastaneista saa jälkitauteja eli komplikaatioita, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia. Yleisin komplikaatio on vyöruusukivun pitkittyminen. Polttava, pistelevä tai särkevä hermokipu jatkuu alueella, jolla vyöruusun ihottumaoireet ilmenivät.

Mikäli kipu kestää yli kolme kuukautta, puhutaan vyöruusun jälkeisestä hermosärystä eli postherpeettisestä neuralgiasta. Tämä hermosärky voi kestää kuukausia tai jopa vuosia ja sen lääkkeellinen hoito on haasteellista. Postherpeettinen neuralgia kehittyy n. 10-33 %:lle vyöruusun sairastaneista ja sen riski kasvaa merkittävästi iän myötä.

Noin 10–25 %:ssa tapauksista vyöruusu tulee kasvojen alueelle, jolloin infektio on silmän lähellä olevassa hermossa. Ihottuma voi tällöin levitä silmän ympärille sekä silmään, mikä voi vaurioittaa silmän rakenteita ja johtaa pitkäaikaiseen kipuun ja jopa näönmenetykseen.

Muita harvinaisimpia vyöruusun komplikaatioita ovat mm. kasvohalvaus, aivokalvontulehdus, aivokuume ja aivohalvaus.

Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä. Kolmen, mielellään kahden vuorokauden sisällä ensimmäisten rakkuloiden ilmaantumisesta aloitettuna hoito voi lyhentää ihottumavaiheen kestoa. Vyöruusukipua voidaan pyrkiä lievittämään erilaisilla kipulääkkeillä.

Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Mikäli vyöruusu tulee kasvojen (otsan, nenän, tai silmän) alueelle, tulee aina hakeutua lääkäriin mahdollisten silmäkomplikaatioiden varalta. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, jos yleiskunto heikkenee. Myös kova särky, immuunipuutostila ja korkea ikä ovat syitä hakeutua hoitoon mahdollisimman pian. 

Vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla. 

Vyöruusua vastaan voivat rokottautua yli 50-vuotiaat ja ne yli 18-vuotiaat, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia.

Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse, sillä vyöruusu ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.

Vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla. Mikäli olet sairastanut vesirokon, vyöruusun puhkeamista ei voi ehkäistä omalla toiminnalla. Tauti puhkeaa immuunijärjestelmän heiketessä ikääntymisen, sairauden, lääkityksen tai esim. stressin takia.

Rokottautuminen vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan, ja näin estää sen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna. Kysy lisää hoitajalta tai lääkäriltä – katso ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.

Vyöruusua vastaan voivat rokottautua yli 50-vuotiaat ja ne yli 18-vuotiaat, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia.

Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse, sillä vyöruusu ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.

Vyöruusurokote annetaan kahdessa osassa. Toinen rokote pistetään 2-4 kuukauden kuluttua ensimmäisestä. 

Kysy tarkempia tietoja hoitajalta tai lääkäriltä.

Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Kerran sairastettu vyöruusu ei siis suojaa uudelleensairastumiselta.

Mikäli jo sairastat vyöruusua tai siitä aiheutunutta pitkittynyttä hermokipua, rokote ei paranna tautia. Aiemmin sairastettu vyöruusu ei kuitenkaan ole este rokotteen ottamiselle. 

Jos sairastat parhaillaan tai olet hiljattain sairastanut vyöruusun, rokottautumisen kanssa tulee odottaa, kunnes vyöruusu on parantunut ja olet täysin toipunut sairaudesta. Yleinen suositus on odottaa 3–12 kuukautta sairastetun vyöruusun jälkeen.

Kysy lisää hoitajalta tai lääkäriltä.