Ruusu vai vyöruusu? Nämä kaksi vaivaa sekoittuvat helposti keskenään
Ruusu ja vyöruusu ovat yleisiä infektioita, jotka helposti sekoittuvat toisiinsa keskusteluissa. Syy piilee lähinnä nimien samankaltaisuudessa – sairauksina ne ovat hyvin erilaisia.
Sain nilkkaani vyöruusun. Koko nilkka punoitti ja kuumekin nousi. Onneksi meni antibiooteilla ohi.
Ei kuulosta vyöruusulta, vaan bakteerin aiheuttamalta ruusulta.
Nettikeskusteluissa vyöruusu ja ruusu menevät usein iloisesti sekaisin, vaikka tosiasiassa kyse on kahdesta eri ihoinfektiosta, jotka eivät ole sukua toisilleen.
– Vyöruusu on viruksen, ruusu bakteerin aiheuttama infektio. Nimistään huolimatta infektioilla ei siis ole tekemistä toistensa kanssa, muistuttaa HUS:n ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava.
Infektiot on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan, jotta niitä voidaan hoitaa oikealla tavalla. Lisäksi vain toiselta voi suojautua rokottautumalla.
Ikääntyminen altistaa vyöruusulle
Vyöruusulle altistaa normaali ikääntyminen, ja riski sairastua kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Ikääntymisen lisäksi vyöruusulle altistavat muun muassa tietyt vakavat sairaudet, autoimmuunisairaudet sekä immuunijärjestelmään vahvasti vaikuttavat lääkkeet, kuten reumalääkkeet, Salava kertoo.
Vyöruusun ensimmäinen oire on tavallisesti kipu, pistely ja punoitus tietyllä ihoalueella. Sen jälkeen alueelle nousee vesirakkularypäs. Vyöruusu esiintyy tavallisesti keskivartalolla tai kasvojen alueella. Vartalolla se on toispuoleinen ja usein vyön mallinen, mistä se on saanut nimensäkin.
Akuutti vyöruusukipu voi olla voimakasta, ja se on tärkeää hoitaa. Osalle potilaista jää pitkäaikainen hermokipu sille alueelle, jolla vyöruusu on ollut. Kipu voi olla pahimmillaan invalidisoiva erityisesti kasvojen alueen vyöruusussa, Salava sanoo.
Näin erotat vyöruusun ja ruusun
Vyöruusun aiheuttaa vesirokon jäljiltä elimistöön jääneen viruksen uudelleenaktivoituminen.
Ruusun puolestaan aiheuttaa bakteeri, joka voi päästä elimistöön jalkojen nirhaumista tai hautovista varpaanväleistä, joten on tärkeää hoitaa ne kuntoon. Myös jalkojen turvotus voi altistaa ruusulle.
Vyöruusun ensimmäinen oire on tavallisesti kipu, pistely ja punoitus tietyllä ihoalueella. Sen jälkeen alueelle nousee vesirakkularypäs, kuten oheisessa kuvassa. Tyypillisimmin rakkulat ilmestyvät toispuoleisesti keskivartalon tai kasvojen alueelle. Rakkuloita muodostuu noin viikon ajan.
Ruusu aiheuttaa tyypillisesti kuumetta ja yleisoireita, kuten vilunväristyksiä ja huonovointisuutta. Iholle se saa aikaan tasaisen, lehahtavan ja tarkkarajaisen punoituksen. Salavan mukaan ruusu ilmestyy useimmiten alaraajoihin.
– Joskus potilas voi mennä niin huonoon kuntoon, että joutuu sairaalahoitoon. Ruusun oireet saattavat olla samankaltaiset kuin verenmyrkytyksessä. Tämän vuoksi onkin tärkeää hakeutua nopeasti hoitoon.
LUE LISÄÄ: Kaikki mitä haluat tietää vyöruususta
Ruusua ja vyöruusua hoidetaan ja ehkäistään eri tavoin
Minulla oli haava jalassa. Lääkäri kiitteli, kun tulin ajoissa hoitamaan ja varoitti, että jos haavanhoito pitkittyy, voi saada ruusun. Sanoin, että minut on rokotettu ruusurokotteella.
Nettikeskusteluissa sekoittuvat paitsi ruusu ja vyöruusu myös niiden diagnoosi-, hoito- ja ehkäisykeinot. Ruusu diagnosoidaan kohonneiden tulehdusarvojen perusteella ja hoidetaan antibiooteilla.
Vyöruusun diagnoosi taas perustuu oireisiin ja tarvittaessa vesirakkulasta otettavaan virustestiin, ja sitä lääkitään virus- ja kipulääkkeillä.
On tärkeää muistaa, että vyöruusua voi ehkäistä rokottautumalla. Ruusun ehkäisemiseen ei sen sijaan ole rokotetta.
– Suosittelen rokottautumista kaikille niille, joilla on kasvanut riski sairastua vyöruusuun, Alexander Salava sanoo.
Suojaudu vyöruusulta - rokottautuminen on ainoa tapa
Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua ja sen jälkitauteja on rokottautuminen. Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan ja näin estää viruksen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna.
Suomessa on saatavilla kahta eri vyöruusurokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun esim. jonkin sairauden ja/tai lääkityksen takia.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Sairastitko lapsena vesirokon? Voit sairastua vyöruusuun
Vyöruusu puhkeaa, kun vastustuskyky laskee - taustalla on yleensä ikä, mutta jopa stressi voi vaikuttaa. Tarkista, kuulutko sinäkin kivuliaan vyöruusun riskiryhmään ja suojaudu nyt.
Kun vyöruusu yllättää: "Mikään ei ole sattunut yhtä paljon"
Vyöruusu voi iskeä myös kasvoihin. Näin kävi Susannalle, jonka elämään vyöruusu vaikutti merkittävästi. Miltä vyöruusu tuntuu?
Jäikö vielä kysyttävää vyöruususta?
Vyöruusuun liittyy paljon virheellisiä käsityksiä - ota faktat haltuun kattavan tietopaketin avulla.
Miten ja missä voi rokottautua?
Hoida rokotussuoja kuntoon joko rokoteklinikalla, yksityisellä tai julkisella terveysasemalla. Katso tästä selkeät käytännön ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.