Lomamatka edessä – mistä tietää, onko rokotussuoja kunnossa?

Unelmaloma ulkomailla voi altistaa paitsi rentoutumiselle, myös ikäville tartuntataudeille. Tarkista oletko riskissä – ja suojaudu nyt.

Matkailijan perusrokotukset kannattaa olla voimassa jo kotimaassa oleskeltaessa, mutta varmista viimeistään ennen ulkomaan matkaa, että olet saanut kattavan suojan ja tarvittavat tehosteet.

Matkarokotusten tarve määräytyy matkakohteen, ruokailu- ja muun käyttäytymisen ja epidemiatilanteen perusteella. Tarkista matkakohteesi tiedot hyvissä ajoin maakohtaisista rokotussuosituksista. Jokaisen maan kohdalla kerrotaan, mitä rokotuksia maahan suositellaan.

Suojautumistarvetta pohtiessa kannattaa miettiä paitsi tämän kesän matkaa, myös tulevia matkoja ja niihin liittyviä riskejä. Esimerkiksi hepatiittirokotukset antavat tämänhetkisen tiedon mukaan elinikäisen suojan – kerran otettu rokotussarja siis suojaa kaikilla tulevillakin matkoilla.

Mistä tiedän, olenko riskissä saada hepatiittitartunnan matkalla?

Matkailijoiden yleisimmät terveysriskit, joilta voi suojautua rokottautumalla, ovat hepatiitti A ja hepatiitti B. Molemmat ovat viruksen aiheuttamia maksatulehduksia.

Hepatiittiriski piilee yllättävän lähellä ja lähes kaikissa suomalaisten suosimissa lomakohteissa, kaukomaiden lisäksi erityisesti Välimeren ja Baltian maissa.

Voit arvioida omaa hepatiittiriskiäsi kahden kysymyksen avulla:

• • Minne aiot matkustaa?
  • Mitä aiot siellä tehdä?

Monissa maissa A- ja/tai B-hepatiittivirusta esiintyy niin paljon, että suojaamattomalla matkailijalla on riski saada tartunta. A- ja B-hepatiitti tarttuvat monin eri tavoin, joten tartuntariski liittyy vahvasti myös siihen, tekeekö matkan aikana sellaisia asioita, joihin liittyy mahdollisuus saada tartunta.

Aloita arvio tästä: aiotko matkustaa näihin suosikkikohteisiin?

Suurin osa suomalaisten suosimista lomakohteista kuuluu A- ja/tai B-hepatiitin riskialueisiin. Käytännössä kotimaa, Pohjoismaat, Keski-Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat ainoita kohteita, joihin voi huoletta matkustaa perusrokotteiden antamalla suojalla.

Tartunnan voi siis saada paitsi kaukomatkoilla myös yllättävän läheltä: ei tarvitse kuin lähteä Talliinnaan, niin on jo riskissä altistua hepatiitti A -tartunnalle. On hyvä huomioida, että esimerkiksi korkeatasoinen hotelli ei takaa sitä, että tartuntaa ei voisi saada.

Katso alla olevasta taulukosta, missä suosikkikohteissa esiintyy hepatiitti A:ta ja B:tä. Voit aina myös tarkistaa matkakohteesi tiedot maakohtaisista rokotussuosituksista.

Pohdi sitten: mitä kaikkea aiot tehdä matkalla?

A-ja B-hepatiittien tartuntariski kytkeytyy jo hyvin tavallisiin asioihin, joita käytännössä lähes jokainen matkailija tekee: veden juontiin, vihanneksiin ja hedelmiin, joita ei itse ole pessyt ja kuorinut sekä kylmiin ruokiin, kuten jäätelön syöntiin.

Toisaalta riski liittyy myös harvinaisempiin, mutta ennakoimattomiin tapahtumiin. On hyvä muistaa, että matkalla voi aina sattua vähemmän mukavia yllätyksiä. Vaikka on varovainen, saattaa matkaillessa joutua hoidettavaksi sairaalaan tai hammaslääkäriin – ja verikontakti on riski saada hepatiitti B -tartunta.

Katso alta, mistä kaikkialta hepatiittitartunnan voi saada. Voitko matkallasi altistua näille riskeille?

Miten hepatiitilta voi suojautua?

Hepatiittitartuntoja on vaikea välttää omalla toiminnalla. Varmin keino suojautua onkin rokottautuminen. Hepatiittia vastaan voidaan suojautua joko:

• • hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteella, joka antaa suojan molempia tauteja vastaan,
  • hepatiitti A -rokotteella tai 
  • hepatiitti B -rokotteella.

Nykytiedon mukana hepatiittirokotteet antavat pitkän, jopa elinikäisen suojan tauteja vastaan. Kerran otettu hepatiittisarja siis suojaa kaikilla tulevillakin matkoilla. Kysy tarkempia tietoja hoitajalta tai lääkäriltä.

Näin rokottaudut

Hepatiitti A ja B - minkälaisista taudeista on kyse?

Hepatiitti A tarttuu kylmien, raakojen ja huonosti kypsennettyjen ruokien sekä juomaveden ja jääpalakuutioiden kautta. Virus leviää herkästi WC-tiloissa. Hepatiitti B puolestaan tarttuu verikontakteissa, likaisten hoitovälineiden kautta ja suojaamattomissa sukupuolikontakteissa.

Hepatiitin oireita ovat väsymys, nivelkipu, vatsakipu, oksentelu, ruokahaluttomuus, virtsan tummuus, kuume sekä ihon ja silmien keltaisuus. Hepatiitti A- ja B-tartunnat voivat olla myös oireettomia, varsinkin lapsilla, mutta oireettomat voivat silti levittää tautia.

A-hepatiitti paranee yleensä muutamassa viikossa, mutta uupumus voi jatkua vielä kuukausia sen jälkeen, kun muut oireet ovat loppuneet. B-hepatiitti voi pahimmassa tapauksessa jopa kroonistua ja aiheuttaa vakavia vaivoja, kuten maksasyövän. Riski taudin kroonistumiseen on erityisen suuri pienillä lapsilla.

Lue lisää hepatiitti A:sta
Lue lisää hepatiitti B:stä