Varomattomuus auringossa voi aktivoida kivuliaan vyöruusun – suojaudu nyt ja nauti kesästä
Vyöruusun puhkeamisen taustalla voi olla ikääntyminen, sairastuminen tai kova stressi – mutta myös auringon UV-säteilylle altistuminen. Jos olet sairastanut vesirokon, voit saada myös vyöruusun. Suurin riski on yli 50-vuotiailla. Vyöruusulta voi suojautua rokottautumalla.
Vyöruusu on kivuliaana, rakkulaisena ihottumana ilmentyvä infektiotauti, johon liittyy usein vaikeaa hermokipua. Kyseessä on varsin yleinen tauti, sillä siihen sairastuu jopa joka kolmas elämänsä aikana.
Lähes jokainen suomalainen aikuinen on riskissä sairastua. Syynä on se, että kaikki, jotka ovat joskus sairastaneet vesirokon – kuten yli 95 prosenttia suomalaisista aikuisista – voivat sairastua myös vyöruusuun. Kaikenikäiset voivat saada taudin, mutta suurin osa sairastuneista on kuitenkin perusterveitä yli 50-vuotiaita.
Tutkimusten mukaan todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa kesällä, joten taudilta suojautuminen kannattaa juuri nyt ottaa vakavasti.1 Oireet kestävät yleensä 3-5 viikkoa – jos käy oikein huono tuuri, tauti voi kestää koko kesäloman. Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautuminen.
Sairastuminen, stressi ja aurinko voivat vaikuttaa vyöruusun puhkeamiseen
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus. Kun on kerran sairastanut vesirokon, virus jää hermosoluihin loppuelämäksi. Se herää eli aktivoituu, kun jokin heikentää kehon puolustusjärjestelmää.
Ikääntymiseen liittyvä kehon puolustuskyvyn lasku on vyöruusun merkittävin riskitekijä, jonka vuoksi riski kääntyy kasvuun 50 ikävuoden jälkeen.
Viruksen aktivoitumisen taustalla voi lisäksi olla monenlaisia syitä:
- sairastuminen, erityisesti vakaviin sairauksiin, mutta jopa flunssa voi alentaa immuniteettia hetkellisesti
- lääkitys, kuten kortisoni tai biologiset lääkkeet
- kova stressi tai
- voimakas auringon UV-säteily.
Kesällä vyöruusuun sairastuminen yleisempää kuin muulloin
Useiden tutkimusten mukaan vyöruusua esiintyy kesäkuukausina enemmän kuin talvella.1 Taustalla on arveltu olevan auringon UV-säteilylle altistuminen, joka aiheuttaa parikin viikkoa kestävän immuniteetin laskun. Tämä puolestaan antaa vyöruusun aiheuttavalle virukselle ”tilaa” aktivoitua.2
Erityisesti kasvoilla esiintyvän vyöruusun yleisyys lisääntyy kesäisin. Oletuksena on, että tämä liittyy siihen, että kasvojen iho altistuu eniten UV-säteilylle.3
Vaikutus ei rajoitu pelkästään yhden kesän auringonottoon. Kun tutkimuksessa tarkasteltiin auringossa palamisen historiaa koko elämän ajalta, huomattiin, että riski sairastua vyöruusuun oli korkeampi niillä, jotka olivat elämänsä aikana eniten polttaneet ihoaan auringossa.4
Vyöruusun ensioireet voivat kesällä helposti sekoittua ihon palamiseen
Vyöruusu oireilee yleensä ensin kipuna. Muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne. Vyöruusukipu voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuva särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.
Kesällä oireiden voi helposti ajatella johtuvan ihon palamisesta tai auringonpistoksesta. Vyöruusun erottaa kuitenkin viimeistään siitä, että muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulainen ihottuma.
Mikäli epäilet vyöruusua, hakeudu rakkuloiden ilmaantumisen jälkeen pian lääkäriin, sillä viruslääkkeiden aloittaminen kahden vuorokauden sisällä voi lyhentää ihottumavaiheen kestoa.
Suojaudu vyöruusulta – rokottautuminen on ainoa tapa
Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua ja sen jälkitauteja on rokottautuminen. Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan ja näin estää viruksen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna.
Suomessa on saatavilla kahta eri vyöruusurokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun esim. jonkin sairauden ja/tai lääkityksen takia.
Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
- Vyöruusu on yleinen ja kivulias sairaus, johon sairastuu jopa joka kolmas elämänsä aikana.
- Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt kehoon ja aktivoituu uudelleen puolustuskyvyn heikentyessä ikääntymisen myötä.
- Tauti alkaa useimmiten kovalla kivulla jommalla kummalla puolella kehoa.
- Kipua seuraavat rakkulat, joita ilmestyy yleisimmin keskivartalon ja kasvojen alueelle. Ne saattavat lisääntyä jopa viikkojen ajan ja voivat jättää arpia. Etenkin kasvojen alueella arvet voivat olla häiritseviä.
- Rakkuloita voi seurata hermokipu, joka voi pitkittyä ja pahimmillaan jäädä elämänmittaiseksi.
- Vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla.
Hoida rokotussuoja kuntoon joko rokoteklinikalla, yksityisellä tai julkisella terveysasemalla. Katso tästä selkeät käytännön ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.
Vaikka eläisit terveellisesti, riski sairastua vyöruusuun kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen.
Hepatiittiriski piilee lähes kaikissa suomalaisten suosikkikohteissa - jo yllättävän lähellä. Vältä tautituliaiset ja suojaudu ennen lähtöä.