Vyöruusu - oireet, hoito ja suojautuminen 

Vyöruusu eli herpes zoster on kivuliaana, rakkulaisena ihottumana ilmentyvä infektiotauti. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä.

Yli 95 % suomalaisista aikuisista on sairastanut vesirokon 12 ikävuoteen mennessä ja näin ollen lähes koko Suomen aikuisväestöllä on riski saada vyöruusu aikuisiällä. Vyöruusua vastaan voi suojautua vain rokottautumalla. 

Mikä on vyöruusu?

+
Vyöruusu eli herpes zoster on kivuliaana, rakkulaisena ihottumana ilmentyvä infektiotauti. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Virus jää kehoon koko loppuelämäksi ja voi iän myötä aktivoitua, siirtyä hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa vyöruusun.

Tauti parantuu useimmiten itsestään, mutta osa vyöruusun sairastaneista saa jälkitauteja, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia.

Vyöruusun puhkeamiseen ei voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Vyöruusua voi kuitenkin ennaltaehkäistä rokottautumalla.

Kuka voi sairastua vyöruusuun?

+

Vyöruusuun voi sairastua kuka tahansa, joka on joskus sairastanut vesirokon. Käytännössä lähes koko Suomen aikuisväestöllä on riski saada vyöruusu, sillä yli 95 % suomalaisista aikuisista on sairastanut vesirokon.

On arvioitu, että jopa joka kolmas sairastaa vyöruusun elämänsä aikana. Todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä. Riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän heikentyessä. Immuunijärjestelmän heikentyminen voi olla iän lisäksi seurausta eri sairauksista ja lääkityksistä.

Suurin osa vyöruusuun sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 25 000 vyöruusutapausta. Määrät ovat nousussa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa.

Mitkä ovat vyöruusun oireet?

+

Vyöruusun ensioire on yleensä kipu. Kivun ohella muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne.

Vyöruusukipu on hermokipua, joka voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuva särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.

Muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulainen ihottuma, tyypillisimmin toispuoleisesti keskivartalon tai kasvojen alueelle. Rakkuloita muodostuu noin viikon ajan.

Vyöruusukipu voi heikentää elämänlaatua monin eri tavoin. Yli puolet (65 %) vyöruusupotilaista luokittelee kivun voimakkaaksi (vähintään 7 asteikolla 1-10). Kyselytutkimuksessa havaittiin, että enemmistö (91 %) vyöruusupotilaista ei saa nukuttua, ja lähes kaikilla (97 %) on vaikeuksia päivittäisten askareiden hoitamisessa.

Kuinka kauan vyöruusu kestää?

+

Useimmiten vyöruusun oireet kestävät noin 3–5 viikkoa ja ihottuma paranee itsestään, yleensä muutamassa viikossa. Lähes kaikilla potilailla on kuitenkin kipua tai kosketusarkuutta vielä muutamia viikkoja ihottuman parannuttua ja osalla kipu kroonistuu. Ihottumasta voi myös jäädä arpia.

Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja.

Minkälaisia jälkitauteja vyöruusu voi aiheuttaa?

+

Osa vyöruusun sairastaneista saa jälkitauteja eli komplikaatioita, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia. Yleisin komplikaatio on vyöruusukivun pitkittyminen. Polttava, pistelevä tai särkevä hermokipu jatkuu alueella, jolla vyöruusun ihottumaoireet ilmenivät.

Mikäli kipu kestää yli kolme kuukautta, puhutaan vyöruusun jälkeisestä hermosärystä eli postherpeettisestä neuralgiastaTämä hermosärky voi kestää kuukausia tai jopa vuosia ja sen lääkkeellinen hoito on haasteellista. Postherpeettinen neuralgia kehittyy n. 10-33 %:lle vyöruusun sairastaneista ja sen riski kasvaa merkittävästi iän myötä.

Noin 10–25 %:ssa tapauksista vyöruusu tulee kasvojen alueelle, jolloin infektio on silmän lähellä olevassa hermossa. Ihottuma voi tällöin levitä silmän ympärille sekä silmään, mikä voi vaurioittaa silmän rakenteita ja johtaa pitkäaikaiseen kipuun ja jopa näönmenetykseen.

Muita harvinaisimpia vyöruusun komplikaatioita ovat mm. kasvohalvaus, aivokalvontulehdus, aivokuume ja aivohalvaus.

Miten vyöruusua hoidetaan?

+

Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä. Kolmen, mielellään kahden vuorokauden sisällä ensimmäisten rakkuloiden ilmaantumisesta aloitettuna hoito voi lyhentää ihottumavaiheen kestoa. Vyöruusukipua voidaan pyrkiä lievittämään erilaisilla kipulääkkeillä.

Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Mikäli vyöruusu tulee kasvojen (otsan, nenän, tai silmän) alueelle, tulee aina hakeutua lääkäriin mahdollisten silmäkomplikaatioiden varalta. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, jos yleiskunto heikkenee. Myös kova särky, immuunipuutostila ja korkea ikä ovat syitä hakeutua hoitoon mahdollisimman pian. 

Miten voin itse vaikuttaa siihen, sairastunko vyöruusuun?

+
Oman riskin tunnistaminen on tärkeä ensiaskel. Vyöruusu ei välitä, vaikka olisit elämäsi kunnossa – hyvillä elintavoilla et siis voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen. Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautuminen.

Jos olet yli 50-vuotias, voit rokottautua vyöruusua vastaan. Suomessa on saatavilla kahta eri rokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua virustauteihin.

Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse, sillä rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Tartunnan lähteet
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Virus jää kehoon koko loppuelämäksi ja voi iän myötä aktivoitua, siirtyä hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa vyöruusun.
Riskiryhmät
  • Yli 50-vuotiaat
  • Henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt lääkityksen ja/tai sairauden takia

Rokottautuminen vyöruusua vastaan

Miten vyöruusulta voi suojautua?

+
Vyöruusua voi ennaltaehkäistä vain rokottautumalla. Mikäli olet sairastanut vesirokon, vyöruusun puhkeamista ei voi ehkäistä omalla toiminnalla. Tauti puhkeaa immuunijärjestelmän heiketessä ikääntymisen, sairauden, lääkityksen tai esim. stressin takia.

Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan, ja näin estää sen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna. Kysy lisää rokottautumisesta hoitajalta tai lääkäriltä – katso ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.

Kuka voi rokottautua vyöruusua vastaan?

+

Vyöruusua voi ehkäistä vain rokottautumalla. Jos olet yli 50-vuotias, voit rokottautua vyöruusua vastaan. 

Suomessa on saatavilla kahta eri vyöruusurokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia. Toinen rokotteista sisältää elävää heikennettyä virusta ja on vasta-aiheinen, jos elimistön puolustuskyky on heikentynyt.

Kuuluuko vyöruusurokote kansalliseen rokotusohjelmaan?

+
Vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.

Kuinka monta rokotusta tarvitsen?

+
Rokotteesta riippuen annoksia on 1-2. Suomessa on saatavilla kahta eri rokotetta vyöruusua vastaan: molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia.

Kysy tarkempia tietoja hoitajalta tai lääkäriltä.

Voiko rokotteen ottaa, jos on jo aikaisemmin sairastanut vyöruusun?

+
Mikäli jo sairastat vyöruusua tai siitä aiheutunutta pitkittynyttä hermokipua, rokote ei paranna tautia. Aiemmin sairastettu vyöruusu ei kuitenkaan ole este rokotteen ottamiselle.

Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Kerran sairastettu vyöruusu ei siis suojaa uudelleensairastumiselta. Kysy lisää hoitajalta tai lääkäriltä.

Kuinka pian vyöruusun sairastamisen jälkeen voi ottaa rokotteen?

+
Jos sairastat parhaillaan tai olet hiljattain sairastanut vyöruusun, rokottautumisen kanssa tulee odottaa, kunnes vyöruusu on parantunut ja olet täysin toipunut sairaudesta. Yleinen suositus on odottaa 3–12 kuukautta sairastetun vyöruusun jälkeen. Kysy lisää hoitajalta tai lääkäriltä.
Näin rokottaudut
Sairastitko lapsena vesirokon? Älä anna vyöruusun yllättää

Vyöruusu puhkeaa, kun vastustuskyky laskee - taustalla on yleensä ikä, mutta jopa stressi voi vaikuttaa. Tarkista, kuulutko sinäkin kivuliaan vyöruusun riskiryhmään ja suojaudu nyt.
Katso, oletko riskissä
Usein kysyttyä vyöruususta
Mikä on vyöruusu?

Mikä on vyöruusu?

+
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektiotauti, jonka tyypillisenä oireena on rakkulainen ja kivulias ihottuma. Vesirokkovirus jää lapsuuden vesirokkoinfektion jälkeen pysyvästi elimistöön, ja voi myöhemmin aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun. Vyöruusulle on ominaista kipu ja rakkulat yleensä kehon jommallakummalla puolella. Vyöruusu on yleisintä vartalolla ja toiseksi yleisintä kasvoilla.

Kuka voi saada vyöruusun?

+
Jokainen vesirokon sairastanut jää varicella zoster -viruksen kantajaksi ja voi siis sairastua myöhemmin vyöruusuun.

Kuinka moni sairastuu vyöruusuun?

+
Arviolta 10–30 % väestöstä, eli jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Todennäköisyys sairastua kasvaa iän myötä, kun kehon puolustusjärjestelmä heikkenee.

Miten vaarallinen vyöruusu on?

+
Vyöruusun jälkitaudit voivat johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin, mutta vyöruususta johtuva kuolleisuus on matala. Tavallisin vyöruusun jälkitauti on pitkäaikainen, vaikea hermokipu, jonka riski kasvaa iän myötä. Kasvojen alueella vyöruusu voi aiheuttaa vaurioita silmään ja johtaa jopa sokeutumiseen. Muita harvinaisempia jälkitauteja ovat kasvohalvaus, aivokalvontulehdus, aivokuume ja aivohalvaus.

Voiko vyöruusu tarttua henkilöstä toiseen?

+
Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Vyöruusuihottuman aikana rakkuloissa on vesirokkovirusta, jolloin on olemassa mahdollisuus että niistä tarttuu vesirokko henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkorokotusta.

Kuinka pitkään vyöruusu on tarttuva?

+
Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusua sairastava voi harvinaisissa tapauksissa tartuttaa vesirokon henkilölle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkorokotusta. Tartunta on periaatteessa mahdollista niin kauan, kuin potilaalla on rakkulaista ihottumaa.

Ovatko vyöruusu ja ruusu sama asia?

+
Eivät ole. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektio, jonka tyypillisenä oireena on kivulias ihottuma toisella puolella vartaloa tai kasvoissa. Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä ja kipulääkityksellä, ja sitä vastaan voi suojautua rokottautumalla.

Ruusu puolestaan on vakava ihon ja ihonalaiskudoksen akuutti bakteeri-infektio, joka löytyy yleisimmin säärestä, nilkasta tai jalkaterästä. Ruusua aiheuttaa streptokokkibakteeri, ja se edellyttää välitöntä hakeutumista päivystykseen ja antibioottihoitoa. Ruusua vastaan ei ole rokotetta, vaan keskeisintä sen ehkäisyssä on huolehtia jalkojen ihon kunnosta, sillä ihorikot ja haavaumat altistavat ruusutulehdukselle.

Lue lisää aiheesta: Ruusu vai vyöruusu? Nämä kaksi vaivaa sekoittuvat helposti keskenään

Voiko lapsi saada vyöruusun?

+
Voi, mutta vyöruusun puhkeaminen lapsella on harvinaista. Aivan kuten aikuisillakin, vain aiemmin vesirokon sairastanut voi saada vyöruusun.

Voiko vyöruusun saada useamman kerran?

+
Kyllä. Suurin osa sairastaa vyöruusun vain kerran, mutta osalla se uusiutuu. Uusiutumisen riski on hyvin yksilöllistä ja riippuu altistavista tekijöistä, kuten muista sairauksista ja lääkityksistä.

Suojaako kerran sairastettu vyöruusu jatkossa uudelleensairastumiselta?

+
Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Kerran sairastettu vyöruusu ei siis kokonaan suojaa uudelleensairastumiselta. Rokottautua voi, vaikka olisikin jo sairastanut taudin. Kysy lisää hoitajalta tai lääkäriltä.

Voiko vyöruusun saada ilmateitse?

+
Ei. Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusun aiheuttaa virus, joka on elimistössä aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä.
Oireet ja taudin kulku

Miksi vyöruusu puhkeaa?

+
Vyöruusu puhkeaa puolustuskyvyn heikennyttyä, tavallisesti iän myötä. Vyöruusun puhkeamiselle altistavat myös vastustuskyvyn toimintaa alentavat lääkitykset (kuten kortisoni tai biologiset lääkkeet) ja sairaudet sekä stressi. Virus voi aktivoitua milloin tahansa, mutta yleisintä se on 50 ikävuoden jälkeen.

Milloin vyöruusu puhkeaa?

+
Vyöruusu voi puhjeta missä iässä vain, mutta se on yleisintä 50 ikävuoden jälkeen johtuen iän myötä heikkenevästä immuunijärjestelmästä. Yleisin vyöruusun laukaiseva tekijä on on immuunijärjestelmän luonnollinen heikentyminen iän myötä. Vyöruusun puhkeamiselle altistavat myös vastustuskyvyn toimintaa alentavat lääkitykset (kuten kortisoni tai biologiset lääkkeet) ja sairaudet sekä stressi.

Mikä on vyöruusun yleisin kesto?

+
Useimmiten vyöruusun oireet kestävät noin 3–5 viikkoa ja ihottuma paranee itsestään, yleensä muutamassa viikossa. Vyöruusu voi myös johtaa jälkitauteihin, joiden kesto voi olla kuukausia tai jopa vuosia.

Lähes kaikilla potilailla on kipua tai kosketusarkuutta vielä muutamia viikkoja ihottuman parannuttua ja osalla kipu kroonistuu. Ihottumasta voi myös jäädä arpia.

Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja.

Miten vyöruusu alkaa ja miten se oireilee?

+
Vyöruusu alkaa yleensä kivun, kutinan, kihelmöinnin tai tunnottomuuden tuntemuksina ihoalueella, johon rakkulainen ihottuma joitain päiviä myöhemmin ilmaantuu. Kivun ohella muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne.

Vyöruusukipu on hermokipua, joka voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuva särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.

Muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulainen ihottuma, tyypillisimmin toispuoleisesti keskivartalon tai kasvojen alueelle. Rakkuloita muodostuu noin viikon ajan.

Esiintyykö vyöruusua kasvoissa?

+
Noin 10–25 %:ssa tapauksista vyöruusu tulee kasvojen alueelle, jolloin infektio on silmän lähellä olevassa hermossa. Ihottuma voi tällöin levitä silmän ympärille sekä silmään, mikä voi vaurioittaa silmän rakenteita ja johtaa pitkäaikaiseen kipuun ja jopa näönmenetykseen. Jos vyöruusu leviää kasvojen alueelle, on syytä hakeutua lääkäriin.

Mistä tiedän, onko minulla vyöruusu?

+
Tauti oirehtii tyypillisesti ensin kipuna ja särkynä tietyllä ihoalueella. Vyöruusun aiheuttama kipu on hermokipua, joka voi olla voimakasta. Seuraavaksi kipeälle ihoalueelle ilmaantuu entistä kivuliaampi rakkulaihottuma. Kipu ja ihottuma ovat toispuoleisia ja ilmestyvät tyypillisimmin keskivartalon alueelle, mutta voivat periaatteessa tulla mihin osaan kehoa tahansa. Muita oireita voivat olla esim. kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne.

Kutiaako vyöruusu?

+
Kipu, kutina, kihelmöinti ja tunnottomuus on tavallista vyöruusuihottuman alueella.
Vyöruusu ja vesirokko

Mikä on vesirokon ja vyöruusun yhteys?

+
Jos olet sairastanut vesirokon, sinulla on vyöruusua aiheuttava varicella zoster -virus elimistössäsi ja olet siten riskissä sairastua vyöruusuun. Virus voi aktivoitua uudelleen milloin vain. Riski kasvaa, kun immuunijärjestelmän toiminta heikkenee joko normaalin ikääntymisen myötä tai esimerkiksi jonkin lääkityksen, sairauden tai stressin seurauksena.

Voiko vyöruusun saada, jos on itse sairastanut vesirokon?

+
Kyllä. Vyöruusun voi saada vain, jos on aiemmin elämässään sairastanut vesirokon. Vyöruusun puhkeaminen liittyy vesirokkoviruksen uudelleenaktivoitumiseen. Iän myötä tapahtuva immuunijärjestelmän heikkeneminen on merkittävin altistava tekijä vyöruusun puhkeamiselle.

Voiko vesirokko tarttua vyöruusuna?

+
Ei. Vesirokkopotilas voi tartuttaa toisiin henkilöihin vesirokkoa. Jos vesirokon sairastanut altistuu myöhemmin elämässään vesirokkovirukselle, ei altistus johda vyöruusun puhkeamiseen.

Saavatko kaikki vesirokon sairastaneet vyöruusun?

+
Eivät saa, mutta vyöruusu on yleinen tauti Suomessa. Yli 95 % 50 vuotta täyttäneistä suomalaisista kantaa vyöruusua aiheuttavaa virusta. On arvioitu, että jopa joka kolmas aikuinen sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana.

Jos ei ole sairastanut vesirokkoa, voiko sairastua vyöruusuun?

+
Ei, jos ei ole sairastanut vesirokkoa, ei voi myöskään sairastua vyöruusuun. Vyöruusuun voi kuitenkin sairastua, jos on tietämättään sairastanut vesirokon, esimerkiksi lievänä, jolloin vesirokkovirus jää elimistöön.
Vyöruusun hoito

Miten vyöruusua hoidetaan?

+
Lääkäri voi määrätä viruslääkehoitoa, joka tulee aloittaa viimeistään kolmen, mieluiten kahden vuorokauden sisällä rakkuloiden ilmaantumisesta. Vyöruusukipua voidaan pyrkiä lievittämään erilaisilla kipulääkkeillä.

Sairastan vyöruusua, milloin pitäisi mennä lääkäriin?

+
Mikäli vyöruusu tulee kasvojen (otsan, nenän, tai silmän) alueelle, tulee aina hakeutua lääkäriin mahdollisten silmäkomplikaatioiden varalta. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, jos yleiskunto heikkenee. Myös kova särky, immuunipuutostila ja korkea ikä ovat syitä hakeutua hoitoon mahdollisimman pian.
Näin rokottaudut
Lue lisää rokotteilla ehkäistävistä taudeista

Tästä syystä taudit tarttuvat helpommin iän karttuessa – näin voit vaikuttaa asiaan

Lue lisää

Ruusu vai vyöruusu? Nämä kaksi vaivaa sekoittuvat helposti keskenään

Lue lisää

Tiesitkö? Vyöruusu voi iskeä myös kasvoihin

Lue lisää
RSV - Herkästi tarttuva tauti saattaa yli 60-vuotiailla vaatia sairaalahoitoa
Lue lisää
Aikuisten rokotusopas: Päivitä rokotukset ajan tasalle 
Lue lisää
Miten ja missä voi rokottautua?
Lue lisää
Loma voi altistaa hepatiittitartunnalle – tarkista, oletko riskissä

Hepatiittiriski piilee lähes kaikissa suomalaisten suosikkikohteissa - jo yllättävän lähellä. Vältä tautituliaiset ja suojaudu ennen lähtöä.

Lue lisää