Yleinen lastentauti voi poikia aikuisena kivuliaan yllätyksen – kuulutko riskiryhmään?

Suomalaiset tuntevat vyöruusun ja sen oireet huonosti, vaikka tauti on varsin yleinen. Hoitamattomana se voi saada aikaan pysyvää vahinkoa. 

Oletko sairastanut lapsuudessasi vesirokon? Siinä tapauksessa voit saada myös vyöruusun.

– Vesirokon on sairastanut lähes jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi. Vaikka rokko paranee, jää virus ihmisen hermostoon piilemään, kertoo Helsingin yliopiston geriatrian professori, lääkäri Timo Strandberg.

Virus ei aiheuta kaikille ongelmia, mutta joskus se lähtee liikkeelle ja kulkeutuu hermoa pitkin iholle. Virus aiheuttaa kipua ja rakkuloita eli toisin sanoen vyöruusuksi kutsutun taudin.

Strandbergin mukaan niin käy noin neljäsosalle, joidenkin tilastojen mukaan jopa puolelle väestöstä.

Näistä merkeistä tunnistat vyöruusun

Timo Strandbergin mukaan monet suomalaiset tuntevat vyöruusun ja sen oireet huonosti, vaikka tauti onkin varsin yleinen.

– Jos vyöruusua ei tunneta, voi diagnoosiinkin kulua aikaa.

Strandberg kertoo törmäävänsä potilaisiin, jotka ovat aikansa kummastelleet kipeää kohtaa kehossaan. He ovat saattaneet miettiä, johtuuko kipu esimerkiksi kolhusta ja tulleet viimein lääkäriin, kun kipu ei ole ajan kanssa helpottanut.

Jos vesirokon näköistä kivuliasta ihottumaa on vain kehon toisella puolella ja siihen liittyy rakkuloita ja mahdollista hermokipua, on kyse todennäköisesti vyöruususta, Strandberg sanoo.

Vyöruusu voi oireilla pelkkänä kipuna ennen rakkuloiden ilmaantumista. Kipu voi olla jatkuvaa särkyä tai kosketusarkuutta. Strandberg kuvailee sitä hermosäryn tyyppiseksi.

Vyöruusuihottuma voi ilmaantua minne päin vartaloa tahansa, mutta usein sitä tavataan kyljessä ja selässä. Erityisen ikävä on kasvojen ja varsinkin silmän alueelle puhkeava vyöruusu.

– Silmän alueella oleva vyöruusu voi pahimmillaan sokeuttaa. Siksi se vaatii aina nopeaa ja tehokasta hoitoa, Strandberg sanoo.

Vyöruusuun on liitetty myös aivoinfarktiriskin lisääntyminen ja vanhemmalla ihmisellä infektiot, kuten vyöruusu, voivat altistaa sydäninfarktillekin.

Vyöruusu on lääkäriasia

Vaikka vyöruusun aiheuttama kipu voi lievittyä apteekista saatavilla särkylääkkeillä, Strandberg suosittelee varaamaan aina ajan lääkärille, jos epäilee kärsivänsä vyöruususta.

– Jotkut pärjäävät kivun kanssa, mutta erityisesti iäkkäämmillä ihmisillä on riskinä se, että kipu jää ikään kuin päälle pitkäksi aikaa ja pahimmillaan kroonistuu. Silloin tarvitaan jatkuvaa ja joskus kovaakin kipulääkitystä.

Vyöruusua hoidetaan viruslääkityksellä, joka helpottaa oireita ja lyhentää taudin kestoa. Mitä pikemmin lääkityksen aloittaa, sitä tehokkaampi se on. Pitkittyneen kivun kehittymistä se ei välttämättä kuitenkaan estä.

Vyöruusun ennaltaehkäisy onnistuu ainoastaan rokottautumalla. Strandberg kertoo itsekin ottaneensa rokotteen.

– Suosittelen rokottautumista kaikille yli 50-vuotiaille.

Rokottautuminen ehkäisee vyöruusua

Vyöruusun riski lisääntyy 50 ikävuoden jälkeen immuunipuolustuksen heikentyessä osana normaalia ikääntymistä. Tauti onkin yleistynyt Suomessa väestön ikääntyessä. Jopa 20 prosenttia vyöruusuun sairastuneista kärsii vakavasta neurologisesta kivusta, joka voi kestää jopa useita vuosia.

Ainoa keino suojautua vyöruusulta on rokottautuminen. Jos siis olet 50-vuotias tai vanhempi, kysy lisää vyöruuususta ja rokottautumisesta hoitajalta tai lääkäriltä.

Lue lisää vyöruususta