Vyöruusu kuormittaa yhteiskuntaa ja terveydenhuoltoa – ennaltaehkäisyn mahdollisuudet vielä hyödyntämättä
Monia sairauksia ei voi välttää, mutta vyöruusulta on mahdollista suojautua. Silti kivuliaaseen tautiin sairastui viime vuonnakin lähes 30 000 suomalaista.1 Aikuisten suojaaminen rokottamalla on mahdollisuus, jota yhteiskunnan ei kannata jättää hyödyntämättä.
Suomen julkinen talous kärsii ja terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormitettu. Tarvitaan konkreettisia toimia, jotta ikääntyvä väestömme pysyy terveenä ja työkykyisenä.
Aikuisten ikään perustuvan rokotusohjelman laajentaminen on tärkeä työkalu haasteiden ratkaisemiseksi. Kansallinen rokotusohjelma on tehokkain ja tasa-arvoisin tapa toteuttaa tautien ennaltaehkäisyä. Rokottamalla voidaan pienentää terveydenhuollon kuormitusta ja vapauttaa resursseja muihin kriittisiin tarpeisiin.
Suomen aikuisten rokotusohjelma jäänyt jälkeen Euroopan muista maista
Suomi on tunnettu lasten toimivasta rokotusohjelmasta, mutta aikuisten ennaltaehkäisyn osalta olemme kaukana muista Euroopan maista.
Suomen ikäperusteiseen aikuisten rokotusohjelmaan kuuluu ainoastaan influenssa, kurkkumätä ja jäykkäkouristus. Esimerkiksi Iso-Britanniassa rokotusohjelma antaa näiden lisäksi suojan myös vyöruusua, pneumokokkia ja RSV:tä vastaan. Suomessa nämä rokotukset ovat omakustanteisia.
Vyöruusurokote on liitetty osaksi kansallista rokotusohjelmaa yli 10 Euroopan maassa. Näissä maissa on arvioitu rokotteen kustannusvaikuttavuutta ja todettu, että aikuisväestön suojaaminen vyöruusulta on yhteiskunnalle kannattava, taloudellisesti järkevä investointi.
Tämä tarkoittaa, että jo noin 80 % Euroopan ikääntyneistä aikuisista saa vyöruusurokotteen yhteiskunnan rahoittamana – suomalaiset eivät.
Vyöruusu yleistyy, kuormitus kasvaa
- Vyöruusuun sairastuu jopa joka kolmas suomalainen aikuinen. Mikäli on joskus sairastanut vesirokon, voi saada myös vyöruusun. Virus jää vesirokon jäljiltä kehoon ja voi aktivoitua myöhemmin kivuliaana vyöruusuna. Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua ja sen jälkitauteja on rokottautuminen.
- Suurin osa vyöruusutapauksista todetaan perusterveillä yli 50-vuotiailla. Riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä, sillä luontainen vastustuskyky alkaa laskea 50 ikävuodesta alkaen ja samalla viruksen uudelleenaktivoitumisen todennäköisyys kasvaa.
- Vyöruusu aiheuttaa vuosittain vähintään 65 000 terveydenhuollon käyntiä, 25 000 hoitopäivää sairaalassa ja 40 000 sairaspoissaolopäivää.
- Väestön ikääntymisen myötä tautitapaukset ja niiden aiheuttamat kustannukset kasvavat vuosittain 4 %.2-3
- Tarkempaa tutkittua tietoa vyöruusun aiheuttamista kustannuksista löydät täältä: Health and economic burden of herpes zoster in older adults in Finland: A retrospective database study.
Ennaltaehkäisy: kannattava investointi terveydenhuollon ja yhteiskunnan kestävyyteen
Vyöruusua voidaan ennaltaehkäistä rokottamalla. Mikäli kansallista rokotusohjelmaa laajennettaisiin kattamaan myös vyöruusu, voitaisiin sekä välttää tuhansia tautitapauksia, huomattava määrä yksilökohtaista kärsimystä että vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja työelämän poissaoloja.
Rokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan tukisi suomalaisen yhteiskunnan kantokykyä. Ennaltaehkäisy on mahdollisuus, jota Suomella ei ole varaa jättää hyödyntämättä.
Vyöruusuun liittyy paljon virheellisiä käsityksiä - ota faktat haltuun kattavan tietopaketin avulla.
Vyöruusu puhkeaa, kun vastustuskyky laskee - taustalla on yleensä ikä, mutta jopa stressi voi vaikuttaa. Sairastumisriskiä lisää yli 50 vuoden ikä sekä tietyt perussairaudet, kuten diabetes, astma ja tietyt lääkitykset.
Tarkista, kuulutko sinäkin kivuliaan vyöruusun riskiryhmään ja suojaudu nyt.