Kivulias vyöruusu yllättää monet – tarkista oma riskisi ja vältä tauti
Jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana, mutta taudin yleisyydestä huolimatta enemmistö aikuisista ei tunnista olevansa riskissä. Oman riskin selvittäminen on yksinkertaista, eikä suojautuminenkaan ole monimutkaista.
Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä sairastua vyöruusuun. Enemmistö ei myöskään tunne taudin oireita, eikä tiedä, että sairauteen voi liittyä pitkiä ja elämää hankaloittavia jälkioireita, kuten hermokipua ja silmävaurioita.1 Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa moni sairastuu tautiin tarpeettomasti, koska ei ole havahtunut omaan sairastumisriskiinsä.
Mikä ihmeen vyöruusu?
- Vyöruusu on yleinen ja kivulias sairaus. Suurin osa sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita.
- Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt kehoon ja aktivoituu uudelleen puolustuskyvyn heikentyessä ikääntymisen myötä.
- Tauti alkaa useimmiten kovalla kivulla jommalla kummalla puolella kehoa. Kipu voi olla särkevää tai polttavaa, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.
- Kipua seuraavat rakkulat, joita ilmestyy yleisimmin keskivartalon ja kasvojen alueelle. Ne saattavat lisääntyä jopa viikkojen ajan ja voivat jättää arpia. Etenkin kasvojen alueella arvet voivat olla häiritseviä.
- Rakkuloita voi seurata hermokipu, joka voi pitkittyä ja pahimmillaan jäädä elämänmittaiseksi.
- Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä. Mikäli vyöruusu tulee kasvojen alueelle, tulee aina hakeutua lääkäriin mahdollisten silmäkomplikaatioiden varalta.
- Vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla.
Mistä tiedän, olenko riskissä sairastua vyöruusuun?
Vyöruusuriskin selvittäminen on yksinkertaista. Saat selville riskin suuruuden seuraavien kysymysten avulla:
1. Oletko sairastanut vesirokon?
Jos olet kuten 95 prosenttia suomalaisista aikuisista, vastaus on kyllä. Mikäli olet sairastanut vesirokon, voit sairastua vyöruusuun. Tämä johtuu siitä, että jokainen, joka on sairastanut vesirokon, kantaa kehossaan vyöruusua aiheuttavaa virusta lopun elämäänsä.
2. Oletko yli 50-vuotias?
Vyöruusuun voivat sairastua kaikenikäiset, mutta mitä vanhempi olet, sitä suurempi on riskisi. Tutkimusten mukaan vastustuskyvyssä alkaa merkittävä laskusuhdanne jo viisikymppisenä. Ja kun vastustuskyky laskee, kehossa uinuva virus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun. Tämä tarkoittaa, että jos olet yli 50-vuotias, sinulla on nuorempia merkittävästi suurempi riski sairastua vyöruusuun.
3. Sairastatko astmaa, diabetesta, reumaa tai muuta vastustuskykyä heikentävää tautia?
Jos sairastat jotain pitkäaikaista sairautta (esim. diabetes, astma, syöpä, reuma, tulehduksellinen suolistosairaus, elinsiirto) ja/tai vastustuskykysi on laskenut lääkityksen takia (esim. biologinen lääke tai kortisoni), riskisi sairastua vyöruusuun kasvaa. Lisäksi vyöruusu voi tällöin aiheuttaa hankalampia komplikaatioita.
Vyöruusu puhkeaa, kun vastustuskyky laskee - jopa stressi voi vaikuttaa
Ikääntymiseen liittyvä kehon puolustuskyvyn lasku on vyöruusun merkittävin riskitekijä, jonka vuoksi riski kääntyy kasvuun 50 ikävuoden jälkeen.
Viruksen aktivoitumisen ja vyöruusun puhkeamisen taustalla voi ikääntymisen lisäksi olla monenlaisia syitä:
- sairastuminen, erityisesti vakaviin sairauksiin, mutta jopa flunssa voi alentaa immuniteettia hetkellisesti
- lääkitys, kuten kortisoni tai biologiset lääkkeet
- kova stressi tai
- voimakas auringon uv-säteily.
Minkälainen tauti vyöruusu on?
Vyöruusu on elämää hankaloittava, usein erittäin kivulias tauti, jonka oireet kestävät yleensä noin 3-5 viikkoa. Vyöruusu voi myös aiheuttaa vakavia jälkitauteja, kuten hermosärkyä, joka voi jatkua kuukausia tai jopa vuosia.
Vyöruusukipu voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuvaa särkevää tai polttavaa kipua, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.
Vyöruusukipu voi heikentää elämänlaatua monin eri tavoin. Yli puolet vyöruusupotilaista luokittelee kivun voimakkaaksi, vähintään 7 asteikolla 1-10. Lähes kaikilla on vaikeuksia päivittäisten askareiden hoitamisessa (97 %) ja nukkumisessa (91 %).2
Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Kerran sairastettu vyöruusu ei siis suojaa uudelleensairastumiselta.
Vyöruusu on elämää hankaloittava, usein erittäin kivulias tauti, jonka oireet kestävät yleensä noin 3-5 viikkoa. Vyöruusu voi myös aiheuttaa vakavia jälkitauteja, kuten hermosärkyä, joka voi jatkua kuukausia tai jopa vuosia.
Vyöruusukipu voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuvaa särkevää tai polttavaa kipua, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.
Vyöruusukipu voi heikentää elämänlaatua monin eri tavoin. Yli puolet vyöruusupotilaista luokittelee kivun voimakkaaksi, vähintään 7 asteikolla 1-10. Lähes kaikilla on vaikeuksia päivittäisten askareiden hoitamisessa (97 %) ja nukkumisessa (91 %).2
Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Kerran sairastettu vyöruusu ei siis suojaa uudelleensairastumiselta.
Suojaudu vyöruusulta - rokottautuminen on ainoa tapa
Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua ja sen jälkitauteja on rokottautuminen. Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan ja näin estää viruksen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna.
Suomessa on saatavilla kahta eri vyöruusurokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun esim. jonkin sairauden ja/tai lääkityksen takia.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Jäikö vielä kysyttävää vyöruususta?
Vyöruusuun liittyy paljon virheellisiä käsityksiä - ota faktat haltuun kattavan tietopaketin avulla.
Miten ja missä voi rokottautua?
Hoida rokotussuoja kuntoon joko rokoteklinikalla, yksityisellä tai julkisella terveysasemalla. Katso tästä selkeät käytännön ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.
Tunnetko RSV:n? Influenssaa muistuttava tauti on erityisen ärhäkkä leviämään
Huonosti tunnettu mutta hyvin herkästi tarttuva tauti saattaa yli 60-vuotiailla vaatia sairaalahoitoa. Suojautuminen kannattaa.