Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka voi aiheuttaa sekä akuutin että pitkäaikaisen (kroonisen) taudinkuvan. Ensioireisiin kuuluu pahoinvointi, väsymys ja ihon keltaisuus. Osa sairastuneista jää taudin kroonisiksi kantajiksi, mikä on tavallista varsinkin pikkulapsilla. Krooninen hepatiitti lisää maksakirroosin tai maksasyövän riskiä.
Hepatiitti B:tä vastaan voidaan rokottaa pelkällä hepatiitti B -rokotteella tai yhdistelmärokotteella hepatiitti A:ta sekä B:tä vastaan.
Rokottautumisen lisäksi kannattaa välttää verikontakteja, suojaamatonta seksiä, tatuointien ja lävistysten ottamista, pedikyyrejä, manikyyrejä sekä hammashuoltoa alueilla, joilla hepatiitti B:tä esiintyy.
Hepatiitti B on edelleen yleinen sairaus maailmalla. WHO arvioi, että noin 257 miljoonaa ihmistä elää kroonisen infektion kanssa. Arvioiden mukaan kuitenkin vain noin 10 % on tietoisia tartunnastaan, eli suurin osa sairastaa hepatiitti B:tä tietämättään. Taudin esiintyvyys on korkeinta Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta myös Välimeren itäisillä alueilla tartuntariski on kohtalainen.
Suomessa vuonna 2020 tuli tietoon 160 HBV:n kantajaa, mutta vain 26 näistä oli suomalaistaustaisia. Vain joka kymmenes tauti oli todennäköisesti saatu Suomessa.