Vesirokko on Varicella zoster -viruksen aiheuttama hyvin yleinen lastentauti. Ennen vesirokon lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan (2017) lähes kaikki lapset sairastivat taudin. Suomalaisista aikuisista vain 1–3 % ei ole koskaan sairastanut vesirokkoa.

Nuorilla ja aikuisilla vesirokon oireet ovat lähes aina vaikeampia kuin lapsilla ja tauti aiheuttaa myös enemmän komplikaatioita. Etenkin raskausaikana vesirokko voi olla hyvin vaarallinen sekä äidille että sikiölle. Myös immuunipuutteisilla vesirokko voi olla vakava tai jopa kuolemaan johtava.

Virus tarttuu herkästi pisaratartuntana ja ilman välityksellä. Altistuminen perhepiirissä johtaa infektioon noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Vyöruusun rakkuloissa on infektiokykyisiä viruksia, jotka voivat tartuttaa vesirokon sitä aiemmin sairastamattomiin.

Virus jää elämään piilevänä hermosoluihin, joista se voi aktivoitua myöhemmin uudelleen aiheuttaen vyöruusun.

Vesirokon oireet ilmenevät n. 10-20 vrk tartunnan jälkeen. Tänä aikana virus lisääntyy ensin hengitysteissä, leviää kaikkialle elimistöön ja aiheuttaa ihottuman.

Ihottumaa voi edeltää lievä kuumeilu ja flunssaa muistuttava oireilu. Ihottuma alkaa pieninä näppyinä, jotka suurenevat ja kehittyvät rakkuloiksi. Rakkulavaihetta seuraa kuivumis- ja arpeutumisvaihe, jonka aikana rakkulat paranevat, ellei niihin ole kehittynyt bakteeritulehdusta. Kuumetta voi esiintyä etenkin, jos rakkuloita on paljon.

Vesirokko voi aiheuttaa jälkisairauksia kuten keuhkokuumetta, aivotulehdusta ja ihon bakteeritulehduksia.

Tarttuneen vesirokon kutiavaa ihottumaa voi hoitaa antihistamiineilla. Taudin muita oireita voi lieventää viruslääkkeillä.

Lentoyhtiöillä on oikeus kieltäytyä ottamasta vesirokkoa sairastavaa matkustajaa lennolle tartuntavaaran vuoksi. Jos taudista toipuvalla ihmisellä on vielä taudin näkyviä merkkejä (esim. vesirokon iho-oireita), hänen on hyvä ottaa mukaan hoitavan lääkärin kirjoittama kirje, jolla vahvistetaan, että tauti ei enää tartu.

Kyllä, rokote vesirokkoa vastaan kuuluu lasten kansalliseen rokotusohjelmaan.

Vesirokkorokote kuuluu lasten kansalliseen rokotusohjelmaan.

THL suosittelee vesirokkorokotetta kaikille 12 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole tautia sairastaneet. Lisäksi rokotusta suositellaan lapsille, jotka ovat sairastaneet vesirokon hyvin lievänä alle vuoden ikäisenä, koska näissä tapauksissa tautiin voi ilman rokotusta sairastua uudelleen.

Rokote voidaan antaa myös 3 päivän kuluessa vesirokolle altistumisesta valmisteesta riippuen. Se voi estää vesirokon tai lieventää sen oireita.

Raskautta on vältettävä kuukauden ajan rokottamisen jälkeen.

Vesirokkorokotus annetaan kahtena annoksena. Osana kansallista rokotusohjelmaa kaikille tautia sairastamattomille 1,5–11-vuotiaille tarjotaan yksi rokoteannos neuvolan tai koulun ikävuositarkastuksessa.

Toisen rokotusannoksen ajoitus vaihtelee riippuen siitä, minkä ikäisenä ensimmäisen annoksen on saanut.

Lapsille, jotka ovat saaneet ensimmäisen rokotusannoksen alle 6-vuotiaina, annetaan tehosterokotus kuuden vuoden iässä. Tällöin käytetään MPRV-yhdistelmärokotetta, joka suojaa vesirokon lisäksi myös tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta.

Lapsille, jotka ovat saaneet ensimmäisen annoksen 6–11-vuoden ikäisinä, annetaan kouluterveydenhuollossa tehosterokotus 12 vuoden iässä. 12 vuotta täyttäneille annetaan kaksi annosta, jolloin annosten väli on 3 kuukautta.