Meningokokki eli Neisseria meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa aivokalvotulehduksen eli meningiitin, vaikean yleisinfektion tai jopa nopeasti kuolemaan johtavan verenmyrkytyksen.

Meningokokkeja on 12 eri ryhmää, joista tärkeimmät ovat A, B, C, W, X ja Y. Näiden ryhmien meningokokit voivat aiheuttaa epidemioita. Suomessa yleisimmät ryhmät ovat B, C ja Y. Meningokokki on kuitenkin Suomessa nykyään hyvin harvinainen.

Meningokokki tarttuu läheisessä kontaktissa pisara- tai kosketusteitse joko oireettomasta kantajasta tai oireilevasta potilaasta. Useimmiten seurauksena on oireeton nielukantajuus, joka ei vaadi toimenpiteitä ja menee ohi muutamassa kuukaudessa. Pienelle osalle tartunnan saaneista voi kehittyä vakava infektio, yleensä 3–4 vuorokauden kuluttua tartunnasta.

Meningokokki-infektioita voi esiintyä kenellä tahansa, mutta pienet lapset ja nuoret aikuiset kuuluvat suurimpaan riskiryhmään. Meningokokki-infektiot ovat yleisimpiä vauvoilla ja alle 5-vuotiailla lapsilla. Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset ovat seuraavaksi suurin riskiryhmä. Myös matkailuun liittyy riskejä – esimerkiksi vaihtoon lähteminen tai pidempiaikainen oleskelu ulkomailla voivat altistaa meningokokkitartunnalle.

Meningokokkitaudille on tyypillistä äkillinen sairastuminen. Yleistila voi heikentyä jopa muutamassa tunnissa tehohoitoa vaativaan tilanteeseen. Oireita ovat kuume, niskajäykkyys, iholla näkyvät pistemäiset verenpurkaumat, pahoinvointi, oksentelu, sekavuus ja tajunnanhäiriöt.

Harvinaisuudestaan huolimatta meningokokki-infektio voi olla vakava: jopa joka viidennelle aiheutuu pysyviä vammoja (kuten raajan amputaatio, ihon arpeutuminen, oppimisvaikeudet) ja noin joka kymmenes menehtyy tautiin, antibioottilääkityksestä ja tehohoidosta huolimatta. Hoitamattomana tauti johtaa lähes aina kuolemaan.

Meningokokkitaudin hoito tulee käynnistää mahdollisimman nopeasti ja se vaatii aina sairaalassa annettavaa suonensisäistä antibioottihoitoa.

Lisäksi annetaan myös estolääkitys kaikille vakavien meningokokkitautitapausten lähikontakteille, jotka ovat olleet tekemisissä sairastuneen kanssa oireiden alkua edeltävien kymmenen päivän aikana.

Meningokokkirokotuksia tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa tietyille erityisryhmille, jotka ovat eri syistä kohonneessa riskissä.

Meningokokki ACWY -rokotetta tarjotaan varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuville.

Meningokokki ACWY- ja meningokokki B -rokotetta tarjotaan tiettyihin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville, eli henkilöille, joilla on pernan puutos tai vajaatoiminta (kattaen myös sirppisoluanemiaa sairastavat ja potilaat, joilla esiintyy kroonista käänteishyljintää kantasolusiirron jälkeen), komplementtipuutos, tai komplementin aktivaatiota estävä lääkitys.

Suomessa meningokokkirokotukset eivät kuulu lasten kansalliseen rokotusohjelmaan.

Niitä tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa tietyille erityisryhmille, jotka ovat eri syistä kohonneessa riskissä (ks. edellinen kysymys).

Meningokokkirokotusta saatetaan vaatia vaihto-oppilailta esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa tai muissa länsimaissa. Saudi-Arabia vaatii pyhiinvaeltajilta todistuksen meningokokin ryhmiltä A, C, W ja Y suojaavasta rokotteesta.

Suomessa on saatavilla kaksi meningokokki ACWY-rokotetta ja kaksi meningokokki B-rokotetta. Näin ollen suoja meningokokin yleisimpiä seroryhmiä vastaan saavutetaan kahdella eri rokotteella. Annostus, tehosteannoksen tarve ja aikataulu vaihtelevat valmisteen ja rokotettavan iän mukaan. 

Katso tiedot hyvissä ajoin maakohtaisista rokotussuosituksista. Jokaisen maan kohdalla kerrotaan, mitä rokotuksia maahan suositellaan.

Meningokokkibakteerien yleisyys vaihtelee eri puolilla maailmaa. Korkein ilmaantuvuus on Afrikassa Saharan eteläpuolella päiväntasaajan seudulla, ns. meningiittivyöhykkeellä. Tällä alueella meningokokkitautitapauksia ilmaantuu jatkuvasti, erityisesti joulukuusta kesäkuuhun.

Saudi-Arabia vaatii pyhiinvaeltajilta todistuksen meningokokin ryhmiltä A, C, W ja Y suojaavasta rokotteesta.

Meningokokki B on yleisin Euroopassa, Yhdysvalloissa, ja monessa muussa länsimaassa esiintyvä meningokokkibakteeri. Euroopassa, Kanadassa ja Australiassa meningokokki B aiheuttaa noin puolet tapauksista. Myös Suomessa B-seroryhmän meningokokki aiheuttaa valtaosan meningokokkitautitapauksista.