Keltakuume on hyttysen levittämä vakava virustauti, joka voi johtaa kuolemaan. Tautia esiintyy trooppisilla alueilla. Keltakuumeelta voi suojautua rokottautumalla. Monissa Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa vaaditaan maahan pääsyn yhteydessä keltakuumerokotustodistus.
Keltakuume on hyttysen levittämä akuutti, verenvuotokuumeisiin kuuluva virustauti, joka voi johtaa kuolemaan. Keltakuumeelta voi suojautua rokottautumalla.
Keltakuumetta esiintyy trooppisilla alueilla, erityisesti kaupunkien ulkopuolella ja viidakko- tai savannialueilla, päiväntasaajan alueella Afrikassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa.
Viruksen pääisäntä on apina. Taudin levittäjiä ovat lähinnä päiväsaikaan pistävät hyttyset, joiden välityksellä virus siirtyy apinoista ihmiseen tai ihmisestä toiseen. Rokottautumisen lisäksi tartunnan ehkäisyssä hyttysiltä suojautuminen on hyvin tärkeää.
Keltakuumeen ensioireita ovat muun muassa kuume, pahoinvointi, lihaskipu ja päänsärky. Suurin osa potilaista toipuu taudista muutamassa päivässä. Noin 15 %:lle kehittyy toinen, vakavampi vaihe, johon kuuluu ihon ja silmien keltaisuutta, munuaisten ja maksan vajaatoimintaa sekä verenvuotoa.
Keltakuumeeseen ei ole olemassa erityistä hoitoa. Potilaan on levättävä, huolehdittava riittävästä nesteytyksestä ja hakeuduttava lääkärin hoitoon. Tarvittaessa potilas voidaan ohjata sairaalahoitoon.
Keltakuume tarttuu hyttysten välityksellä apinoista ihmisiin tai ihmisestä toiseen.
Keltakuumerokotusta suositellaan yli 9 kuukauden ikäisille, jotka matkailevat keltakuumealueella Afrikassa, Etelä- ja Väli-Amerikassa, etenkin maaseudulla, viidakossa tai savannilla.
Lisäksi on tärkeää huomata, että moniin näiden alueiden maihin vaaditaan maahan saapumisen yhteydessä voimassa oleva keltakuumerokotustodistus, mikäli matkailija saapuu maasta, jossa katsotaan esiintyvän keltakuumetta tai jos tällaiseen maahan on tehty yli 12 tunnin välilasku (myös jos on viettänyt koko ajan lentokentällä).
Lisäksi useat Länsi-Afrikan maat vaativat todistusta kaikilta maahan saapuvilta. Katso matkakohteesi tiedot keltakuumerokotuksen ja -todistuksen vaatimuksista hyvissä ajoin ennen matkaa maakohtaisista rokotussuosituksista.
Rokote voidaan antaa 9 kuukauden iästä alkaen. Jos tartuntariski arvioidaan huomattavan suureksi, rokote voidaan antaa 6 kuukauden iästä alkaen.
Jos raskaana oleva ei ole saanut keltakuumerokotetta ennen raskautta, on suositeltavaa välttää keltakuumealueelle matkustamista. Jos matkaa ei voi välttää, raskaana olevan tai imettävän rokottamista harkitaan tapauskohtaisesti.
Rokotetta otetaan yksi annos. Rokote on sama sekä aikuisille että lapsille. Rokote tulee ottaa riittävän ajoissa, vähintään 10 päivää ennen matkustamista. Rokotuksesta annetaan WHO:n kansainvälinen rokotustodistus (ns. keltainen kortti), joka tulee voimaan 10 päivän kuluttua rokotuksesta, kun keho on ehtinyt kehittää immuniteetin tautia vastaan. Todistus on tämän jälkeen voimassa loppuelämän.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi annos rokotetta antaa elinikäisen suojan keltakuumetta vastaan. Tehostetta ei siis tarvita.
WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön mukaan tehosteannoksia ei saa myöskään vaatia maiden välisiä rajoja ylitettäessä. Edelleen on kuitenkin joitain maita, jotka eivät noudata tätä WHO:n nykyistä suositusta, vaan vaativat aiemman suosituksen mukaisesti tehostetta 10 vuoden välein.Moniin maihin vaaditaan maahan saapumisen yhteydessä keltakuumerokotustodistus, mikäli matkailija saapuu maasta, jossa katsotaan esiintyvän keltakuumetta tai jos tällaiseen maahan on tehty yli 12 tunnin välilasku (myös jos on viettänyt koko ajan lentokentällä). Lisäksi jotkin maat lähinnä Länsi-Afrikassa vaativat todistusta kaikilta matkailijoilta.
Suomessa todistuksen saa rokotuksen yhteydessä rokottavalta taholta. Todistus tulee voimaan 10 päivää rokottautumisen jälkeen ja on voimassa loppuelämän.Tarkista matkakohteesi tiedot hyvissä ajoin maakohtaisista rokotussuosituksista. Jokaisen maan kohdalla kerrotaan, mitä rokotuksia maahan suositellaan ja vaaditaanko maahantulon yhteydessä keltakuumerokotustodistusta.