Dengue

Dengue on dengueviruksen aiheuttama, hyttysten levittämä kuumetauti. Tautia esiintyy eniten Aasiassa, mutta tapauksia on paljon myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Tartunnan välttämisen kannalta on tärkeää suojautua hyttysenpistoilta päiväsaikaan. Matkailijat voivat suojautua denguelta rokottautumalla omakustanteisesti.

Mikä on dengue?

+

Dengue on dengueviruksen aiheuttama, hyttysen välityksellä leviävä kuumetauti, jota esiintyy laajasti maapallon trooppisilla sekä subtrooppisilla alueilla. Eniten tautia esiintyy Aasiassa, mutta tapauksia on paljon myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. 

Denguekuumetta aiheuttavaa virusta on neljää eri tyyppiä. Merkittävin viruksen levittäjä on Aedes aegypti -hyttyslaji, joka imee verta ihmisestä päiväsaikaan ja tulee usein myös sisätiloihin.

Kunkin virustyypin mukainen tartunta antaa elinikäisen suojan sitä vastaan. Muille tyypeille ei kuitenkaan tällöin kehity suojaa, joten sama ihminen voi sairastaa dengueinfektion useamman kerran elämänsä aikana.

Jos on kertaalleen sairastanut denguen, on suurempi todennäköisyys saada taudin vakavampi muoto. Matkailijoilla dengueinfektion vakavammat muodot ovat kuitenkin harvinaisia. Suomalaismatkailijoilla denguetartuntoja todetaan keskimäärin noin 50 tapausta vuosittain.

Mitkä ovat denguen oireet?

+

Suurin osa denguetartunnoista on täysin oireettomia tai lieväoireisia. Denguen tyypillisiin oireisiin kuuluu äkisti alkava kuume, päänsärky, silmien takainen särky, lihas- ja nivelkivut sekä ihottuma. Lisäksi tartunnan saaneella voi esiintyä pahoinvointia, verenvuoto-oireita sekä lieviä hengitysoireita.

Oireet alkavat noin 4–7 vuorokautta tartunnan saamisesta. Kuume kestää yleensä noin 5–7 vuorokautta. Akuutin vaiheen jälkeen voi esiintyä jopa monta viikkoa kestävää uupumusta.

Denguen vakavissa muodoissa tauti voi kehittyä verenvuotokuumeeksi tai shokkioireyhtymäksi, joihin liittyy tyypillisesti vakavia verenvuotoja sekä verisuonten läpäisevyyden lisääntymistä. 

Miten dengueinfektiota hoidetaan?

+

Dengueen ei ole olemassa varsinaista hoitoa. Hoito on oireenmukaista. Kuumelääkkeenä voi käyttää parasetamolia. Non-steroidaalisia tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeiinia, ei saa käyttää, koska ne voivat lisätä verenvuotoa.

Tartunnan lähteet
  • Päiväsaikaan aktiiviset hyttyset

Riskiryhmät
  • Riskialueille matkustavat

Rokottautuminen dengueta vastaan

Kuuluuko denguerokote kansalliseen rokotusohjelmaan?

+

Denguerokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Matkailijan tulee huolehtia itse tarvittavasta suojautumisesta tautia vastaan.

Kenelle denguerokote on tarkoitettu?

+

Denguerokote on tarkoitettu yli 4-vuotiaille lapsille ja aikuisille. THL:n suositus denguerokotteen käytöstä suomalaisilla matkailijoilla valmistuu kevään 2024 aikana.

Kuinka monta annosta tarvitaan ja minkälaisella aikataululla ne otetaan?

+

Denguerokote annetaan kahdessa osassa. Toinen annos otetaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä. Toinen rokoteannos olisi hyvä ottaa muutama viikko ennen denguealueelle matkustamista. 

Rokote koostuu elävistä ja heikennetyistä viruksista neljästä eri dengueviruksen alatyypistä. Tämänhetkisen tiedon perusteella rokotteen antaman suojan teho vaihtelee eri alatyyppejä vastaan. 

Mistä tiedän, vaaditaanko matkakohteessani denguerokotusta?

+

Katso tiedot hyvissä ajoin ennen matkaa maakohtaisista rokotussuosituksista. Jokaisen maan kohdalla kerrotaan, mitä rokotuksia maahan suositellaan. 

Miten muuten voin suojautua rokottautumisen lisäksi?

+

Tartunnan välttämisen kannalta on tärkeää suojautua hyttysenpistoilta päiväsaikaan, auringon noususta auringon laskuun. Pistoilta suojaavat muun muassa hyttyskarkotteet, hyttysverkot sekä pitkähihaiset ja -lahkeiset vaaleat vaatteet. 

Näin rokottaudut 
Lue lisää rokotteilla ehkäistävistä taudeista
Matkailijan rokotusoppaasta löydät vinkit, joiden avulla et tuo matkalta ikäviä tuliaisia.
Lue lisää
Tarkista matkakohteesi rokotussuositukset
Lue lisää
Oletko jo suojautunut hepatiittia vastaan?
Lue lisää