rokote.fi

Vesikauhu eli rabies

Maat, joihin suositellaan rokotusta

Tauti ja sen oireet

Vesikauhu eli rabies on keskushermoston virustauti, joka hoitamattomana johtaa aivotulehdukseen ja kuolemaan. Se tarttuu sairastuneen eläimen syljen välityksellä yleensä puremasta tai nuolaisusta.

Taudin oireet alkavat yleensä 20-90 päivän kuluttua tartunnasta, mutta itämisaika voi vaihdella 10 päivistä jopa vuosiin. Ensioireita ovat kuume, päänsärky ja huonovointisuus. Myöhemmin ilmenee aivotulehduksen oireita, hallusinaatioita ja nielemisen laukaisemia kouristuksia. Oireiden alettua vesikauhuun ei ole hoitoa, ja potilas menehtyy tautiin.

Rokottautuminen

Rabiesta vastaan on mahdollista rokottautua joko ennaltaehkäisevästi tai altistuksen jälkeen. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, vaan matkailijan tulee huolehtia siitä itse.

Ennaltaehkäisevän rokotuksen tarve harkitaan tapauskohtaisesti lääkärin tai hoitajan kanssa. Rokotussarjaan kuuluu kolme annosta päivinä 0, 7 ja 21 tai 28. Lasten annos on sama kuin aikuisten. Ennaltaehkäisevä rokotus ei poista hoidon tarvetta rabiesaltistuksen jälkeen, vaan silloinkin tulee hakeutua välittömästi lääkärin vastaanotolle kahta tehosteannosta (päivinä 0 ja 3) varten.

Rabiesaltistuksen jälkeen haava pestään perusteellisesti runsaalla vedellä ja saippualla ja huuhdellaan 70 % alkoholilla (esimerkiksi käsihuuhteella). Rokottamattomalle estohoitona annetaan yksi annos immunoglobuliinia ja neljä annosta rokotetta (päivinä 0, 3, 7 ja 14). Estohoito on aloitettava mahdollisimman pian altistuksen jälkeen, mutta vaikka puremasta olisi kulunut jo pitkään (jopa useita kuukausia), hoitoa ei silti saa jättää antamatta. Mikäli rokotussarja on aloitettu matkakohteessa, se tulee viedä loppuun kotimaassa, tarvittaessa infektiolääkäriä konsultoiden.

Rabiesrokotussarjan suojan katsotaan olevan elinikäinen eli tehosterokotusta ei tarvita täyden ennaltaehkäisevän (kolme annosta) tai altistuksen jälkeisen (neljä annosta) rokotussarjan saatuaan.

 

Muu suojautuminen

Ulkomaanmatkoilla tulee välttää kosketusta villieläimiin, kulkukoiriin ja tuntemattomiin lemmikkieläimiin. Myös tavallisilla turistialueilla, esimerkiksi Thaimaassa, Intiassa tai Balilla, voi esiintyä rabiesta koirilla tai apinoilla. Varsinkaan lapset eivät välttämättä ymmärrä altistuneensa taudille, jos eläin vain nuolaisee tai raapaisee ihoa eikä varsinaisesti pure. Tartunnan ehkäisemiseksi on tärkeää puhdistaa eläimen aiheuttama haava tai naarmu välittömästi saippualla ja runsaalla vedellä sekä hakeutua mahdollisimman pian lääkäriin, jossa voidaan tarvittaessa aloittaa immunoglobuliini- ja rokotushoito.

 

Yleisyys

Vesikauhua esiintyy kaikkialla maailmassa, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa, missä vuosittain noin 100 000 ihmisen arvioidaan kuolevan taudin seurauksena. Riski on olemassa myös esimerkiksi Venäjällä, Turkissa ja useissa Itä-Euroopan maissa. Useat nisäkäslajit voivat välittää rabiestartunnan toisiin eläimiin ja ihmisiin. Ihmisen tartunnanlähteenä on yleisimmin koiran purema.

Tartunnan lähteitä

  • Koiran tai muun eläimen purema tai nuolaisu, jossa sylkeä pääsee haavaan tai limakalvolle

 

Viitteet

Rabies. Fact Sheet. WHO.
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/rabies (viitattu syyskuussa 2020)

Rabies eli vesikauhu. THL. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/rabies-eli-vesikauhu (viitattu syyskuussa 2020)

Rabies eli vesikauhu. Matkailijan terveysopas. THL.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00049 (viitattu syyskuussa 2020)