Suomen terveysviranomaisten suositus on, että jokaisella tulisi olla suoja vähintään jäykkäkouristusta, kurkkumätää, tuhkarokkoa, vihurirokkoa, sikotautia ja poliota vastaan. Nämä rokotteet kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan ja yleensä ne saadaan lapsena neuvolassa. Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokote on uusittava 20 vuoden välein, ja 65 vuotta täyttäneille 10 vuoden välein. Lasten rokotusohjelmassa tehosteannos annetaan kaikille viimeisen kerran 14-15-vuotiaana.
Se, mitä rokotuksia tarvitaan, vaihtelee maittain tautien esiintymisen ja yksilöllisen riskiarvion mukaan. Kannattaa perehtyä matkakohteen rokotussuosituksiin hyvissä ajoin ennen matkaa. Esimerkiksi hepatiitti A:ta ja B:tä esiintyy monessa suomalaisten suosimassa matkakohteessa, kuten Baltian maissa, Thaimaassa, Turkissa ja Venäjällä.
Kaukomaille matkaava voi joutua harkitsemaan laajempaa rokotussuojaa. Rokotusten lisäksi kaukomatkailija voi tarvita malarian estolääkitystä. Tautien esiintyvyys ja rokotusten tarve voi vaihdella saman maan sisällä riippuen alueesta ja vuodenajasta. Sekin vaikuttaa, viettääkö öitä esim. luonnon helmassa vai turistikohteessa.
Rokotteita harkittaessa kannattaa huomioida myös myöhemmin tehtävät matkat, joihin tarvitaan sama rokotesuoja.
Matkailijoiden rokotteet eivät pääsääntöisesti ole pakollisia, mutta esimerkiksi joissakin Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa matkustajilta vaaditaan todistusta keltakuumerokotuksesta ennen maahan saapumista tai sieltä poistumista. Saudi-Arabia vaatii kaikilta pyhiinvaellukseen osallistuvilta todistuksen rokotuksesta meningokokkitauteja vastaan.
Lasten rokottautumista harkitessa on hyvä muistaa, että monessa maassa päivähoidoissa ja kouluissa vaaditaan suoja hepatiitteja ja/tai meningokokkitauteja vastaan. Tämä voi tulla ajankohtaiseksi, jos perhe oleilee pidempiä aikoja kohdemaassa tai nuori lähtee vaihto-oppilaaksi ulkomaille.
Matkaa suunnittelevan perusterveen henkilön tulisi olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen mielellään viimeistään 1–2 kuukautta ennen matkaa, sillä neuvonta, rokotteiden hankkiminen ja rokottaminen voi viedä yllättävän paljon aikaa.
Varautuminen kannattaa aloittaa jo 2-3 kuukautta ennen matkaa, jos matka suuntautuu eksoottisempaan kohteeseen, matkalle lähtijä on raskaana tai matkaajalla on lääkitystä vaativia perussairauksia. Myöhäänkin rokottautuminen on parempi kuin ei ollenkaan, äkkilähdölläkin matkaava voi usein suojautua monilta taudeilta rokottautumalla.
Rokotteita ja malarian estolääkitystä varten vaaditaan aina resepti. Julkisen terveydenhuollon puolella rokoteohjelman ulkopuoliset rokotteet on ostettava reseptillä apteekista. Reseptinkirjoituskäytännöt vaihtelevat kunnittain. Kannattaa tarkistaa omasta terveyskeskuksesta, varataanko ensin aika hoitajan vai lääkärin vastaanotolle.
Rokotteen pistäminen vaatii yleensä uuden vastaanottoajan. Yksityisellä puolella matkarokotteita on yleensä saatavilla lääkäriasemalla, jolloin tarvetta erilliseen apteekkikäyntiin ei ole. Rokotusaika varataan terveyden- tai sairaanhoitajalle, joka pyytää tarvittaessa lääkäriltä ohjeistukset ja myös annostelee rokotteen. Tällöin käynnin yhteydessä maksetaan myös rokotteen hinta.
Rokotuskortti
Rokotuksesta kannattaa pyytää merkintä rokotuskorttiin. Jos rokote vaatii useamman kuin yhden annoksen, on hyvä samalla varata aika seuraavaa rokotuskertaa varten, koska tehosteiden ottaminen unohtuu helposti. Joiltain palveluntarjoajilta on myös saatavilla tekstiviestimuistutuksia rokotuksista ja tehosteannoksista. Kysy asiasta lisää terveydenhoitajaltasi. Muista säilyttää rokotteita aina jääkaapissa.
Jos et löydä omaa rokotuskorttiasi, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi, koulu- tai työterveydenhuoltoon, joilla pitäisi olla tiedot annetuista rokotteistasi tallennettuna. Kun saat tiedot selville, voit kirjata rokotuksesi uuteen rokotuskorttiin.
Yksityiset lääkäriasemat ja jotkut kunnat tarjoavat sähköistä rokotusmuistutuspalvelua. Terveydenhuollon yksiköt tallentavat rokotustietoja myös Kantaan. Omia potilastietoja voi tarkastella Omakanta-palvelussa, jonne kirjaudutaan kanta.fi-sivujen kautta.
Rokotesuojan kesto vaihtelee rokotteesta riippuen muutamasta vuodesta aina elinikäiseen suojaan. Esimerkiksi jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskätehoste tulisi ottaa 25 vuoden iässä, jonka jälkeen jäykkäkouristus-kurkkumätärokote tehostetaan 45 ja 65 vuoden iässä, ja sen jälkeen 10 vuoden välein. Tuhkarokko-vihurirokko-sikotautirokotteen suoja on kahden annoksen jälkeen elinikäinen. Hepatiitti A -rokotteen suoja on vähintään 30-40 vuotta tai jopa elinikäinen, ja hepatiitti B -rokotteen suoja on nykytiedon mukaan elinikäinen.
Keltakuumerokotustodistus on voimassa elinikäisesti WHO:n kesäkuussa 2016 antaman julistuksen mukaan.
Vaikka kyseessä olisikin tuttu ja turvallinen lomakohde, kannattaa tarkistaa kohteen rokotussuositukset ennen matkaa.
Tuhkarokkoa esiintyy edelleen useissa Euroopan maissa. Euroopan maihin matkatessa tulisi olla varma siitä, että on sairastanut tuhkarokon tai saanut kaksi annosta MPR-rokotetta. Suomen ja läntisen Euroopan ulkopuolella esiintyy yleisesti hepatiitti A:ta ja B:tä esimerkiksi Baltiassa, Bulgariassa ja Kroatiassa.
Lisäksi puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä vastaan suositellaan rokotetta matkustettaessa kesäaikana Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan, etenkin Alpeille, jos tarkoituksena on retkeillä ja oleskella pidempiä aikoja luonnossa.
Raskaus altistaa sekä äidin että sikiön infektiotaudeille. Osa infektiosairauksista (esimerkiksi malaria) on raskauden aikana vaikeampia tai jopa henkeä uhkaavia. Osaan infektioista liittyy kuolemaan johtavan sairauden, keskenmenon tai epämuodostumien riski (vesirokko, vihurirokko, hepatiitti B -kantajuus).
Elävää, heikennettyä taudinaiheuttajaa sisältäviä rokotteita (esimerkiksi keltakuume-, MPR- ja vesirokkorokotteet) ei tulisi ottaa raskauden aikana. Muita rokotteita voi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yleensä antaa turvallisesti myös raskauden aikana. Rokottamisen riskeistä ja hyödystä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa. Influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville naisille, koska se antaa suojan sekä naiselle että vauvalle jopa kuuden kuukauden ikään asti. Raskaana olevat naiset ja heidän lähipiirinsä ovat oikeutettuja saamaan kausi-influenssarokotteen kansallisen rokotusohjelman kautta.
On turvallisempaa lykätä matkaa synnytyksen jälkeiseen aikaan, jos matka suuntautuu alueelle, jossa sairastumisriski on suuri eikä ennaltaehkäisevää rokotetta ole mahdollista ottaa.
Malaria voi olla hengenvaarallinen tauti. Raskauden aikana taudin vaarallisuus korostuu entisestään. Odottavan äidin sairastumisen lisäksi malarialoiset voivat aiheuttaa keskenmenoja, vaurioittaa istukkaa ja aiheuttaa vaikean malarian vastasyntyneelle.
Lääkitykset ja suositellut matka-ajankohdat
Joitakin malarian estolääkkeitä voi käyttää raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana, vaikkakin aihetta on tutkittu vain vähän. Toiset estolääkkeet eivät sovellu käytettäväksi raskauden aikana.
Kysy neuvoa lääkäriltäsi. Minkään estolääkkeen suojateho ei ole täydellinen ja raskauden aikana malaria-alueilla tulee suojautua hyttysiltä tavanomaista huolellisemmin. Kannattaa myös harkita, voisiko matkakohteeksi valita alueen, jolla malariaa ei esiinny, tai lykätä matkan toteutettavaksi vasta synnytyksen jälkeen.
Reppureissaajien rokotusten tarve riippuu matkan kestosta, matkareitistä ja matkakohteen olosuhteista. Reppu selässä tehdyt matkat kohdistuvat usein kaukomaille, turisti- ja kaupunkialueiden ulkopuolelle ja reissaajat kokeilevat usein tavallisesta poikkeavia harrastuksia. Näistä syistä reppureissaajan kannattaakin harkita mahdollisimman kattavaa rokotussuojaa maakohtaisten suositusten mukaisesti.
Seikkailumatkalla pitää varautua siihen, että hygieniataso voi olla alhaisempi, hyttysille altistuu enemmän ja hoitoa vaativien onnettomuuksien riski on suurempi.
Budjettimatkalaisella kukkaron nyörit saattavat olla kireällä, mutta tarvittavat rokotukset on hyvä laskea matkan kokonaiskustannuksiin, koska matkalla saatu tartuntatauti voi pilata koko reissun tai johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin.
Lasten perusrokotteet tarjotaan pääsääntöisesti neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeen mukaisesti ulkomaille lähtiessä voi olla tarvetta myös yleistä rokotusohjelmaa täydentäville rokotteille.
Rokotusohjelman muutokset
Lasten rokotusohjelman rokotteita voidaan myös tarvittaessa aikaistaa tapauskohtaisesti. Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tarkemmin.
Lisärokottaminen
Muut rokotussuositukset vaihtelevat matkakohteittain ja tartuntatautiriskit voivat vaihdella samankin maan sisällä alueittain tai matkan luonteen mukaan. Eri maihin suositellut rokotteet voit tarkistaa maakohtaisista rokotussuosituksista. Osan rokotteista voi antaa jo vastasyntyneelle (esimerkiksi hepatiitti B -rokote). Osalla rokotteista on alaikäraja, joka johtuu yleensä siitä, että rokotteen antaminen ennen suositusikää voi tuottaa heikomman immuunivasteen (esimerkiksi hepatiitti A- ja hepatiitti A+B -rokote annetaan vasta 1 vuotta täyttäneelle). Vaikka alle kouluikäiset sairastavat A-hepatiitin useimmiten oireettomina, tauti saattaa tarttua muihin lapsiin ja aikuisiin, joten ehkäiseminen rokottamalla on suositeltavaa.
Sijoitus tulevaisuuteen
Monilla rokotteista suoja on elinikäinen. Rokotussuojaa suunniteltaessa kannattaakin miettiä myös tulevia matkoja. Varsinkin lapset tulevat matkustamaan todennäköisesti elämänsä aikana huomattavasti.
Varhainen, suunniteltu ja kunnollinen suojautuminen on usein järkevämpää kuin jokaista matkaa edeltävät, toistuvat lääkärikäynnit.
Ennen matkan varaamista kannattaa tarkistaa, onko matkakohteessa terveysvaaroja, joihin varautuminen vie aikaa. Esimerkiksi keltakuumerokotetodistus, joka voidaan vaatia monissa Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa tulee voimaan vasta 10 vrk rokottamisen jälkeen. Myös malarian estolääkitys, valitusta valmisteesta riippuen, tulisi aloittaa ainakin 1-2 vrk ennen malaria-alueelle saapumista. Lyhyessäkin ajassa voidaan antaa suojaa monia rokotteilla ehkäistäviä sairauksia vastaan, joten lääkäriin tai terveydenhoitajaan kannattaa olla yhteydessä heti, kun äkkilähtö varmistuu.
Ennen matkalle lähtöä tulisi aina huolehtia siitä, että mahdolliset matkalla tapahtuvat tapaturmat tai sairastumiset ovat matkavakuutuksen piirissä. Useimmat aikuisten matkavakuutukset kattavat myös matkalla mukana olevat alle 16-vuotiaat lapset. Vakuutusehdoista kannattaa aina tarkistaa matkaan ja sen kestoon liittyvät erityisehdot.
Malaria-alueelle matkustettaessa on suojattava itsensä ja lapset tautia levittäviltä hyttysiltä ja käytettävä sopivaa estolääkitystä. Malariaa levittävät hyttyset liikkuvat hämärän ja pimeän aikaan. Malaria-alueilla kannattaa iltaisin pukeutua vaaleisiin peittäviin vaatteisiin ja käyttää iholla ja vaatteissa DEET- tai ikaridiini-nimisiä kemikaaleja sisältäviä hyttyskarkotteita. DEET-karkotteet sopivat yli kahden kuukauden ikäisille lapsille. Hyttyset kannattaa myös myrkyttää sisätiloista, ovet ja ikkunat suojata hyttysverkoin ja sängyn suojana käyttää hyttysverkkoa. Hyttysiltä kannattaa suojautua myös päivällä, sillä ne saattavat levittää mm. keltakuumetta, denguekuumetta, zika-virusta ja Japanin aivokuumetta matkakohteesta riippuen.
Malarianestolääkitys valitaan aina matkakohteen ja -suunnitelman mukaan. Malarialoisen herkkyys eri estolääkityksille vaihtelee alueittain. Lapsilla malarian ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska he sairastuvat aikuisia herkemmin malarian vaikeisiin muotoihin. Vauvoille sopivia estolääkitysvaihtoehtoja löytyy, kunhan lapsen paino ylittää 5 kg. Selvitä maakohtaiset suositukset hyvissä ajoin ennen matkaa.
Turistiripulin ennaltaehkäisyssä tärkeintä on hyvä käsi- ja ruokahygienia. Tästä huolimatta moni sairastuu matkan aikana. Lapset sairastavat ripulitauteja enemmän kuin aikuiset sekä Suomessa että ulkomaan matkoilla. Lasten rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote suojaa rotavirustartunnalta, joka on yleisimpiä ripulin aiheuttajia lapsilla.
Turistiripulin oireet vaihtelevat lievistä vatsakivuista ja ulosteen löysyydestä aina rajuun oksenteluun, ripuliin ja kuumeeseen. Keskimäärin tauti kestää pari päivää ja paranee itsestään, mutta varsinkin lapsilla oireet voivat kestää selvästi pitempäänkin. Joihinkin taudinaiheuttajiin, kuten giardiaan tai ameebaan, voi liittyä viikkoja tai kuukausia jatkuvat vatsaoireet.
Äkillisen ripulin hoidossa tärkeintä on riittävä nesteytys. Parasta nesteytystä on ripulitaudin hoitoon tarkoitettu neste (tai jauhepussi, josta tehdään juomaa), joka sisältää vettä, suoloja ja sokeria sopivassa suhteessa. Laimeat mehut tai maito käyvät myös hyvin. Rintamaidolla olevan vauvan imetystä tulee jatkaa tehostetusti. Nestettä, esim. laimeaa mehua tai velliä kannattaa antaa usein, pieniä määriä kerrallaan. Annetusta nestemäärästä kannattaa pitää kirjaa. Suolen toimintaa hidastavat tai estävät lääkkeet voivat olla vaarallisia, eikä niitä tulisi käyttää lapsilla lainkaan.
Lämpimässä ilmastossa rajumpioireinen tauti voi nopeasti johtaa merkittävään nestevajeeseen ja yleisvoinnin heikkenemiseen. Mikäli ripuli tai oksentelu on rajua, juominen ei onnistu, ulosteessa on verta tai lapsi on veltto, tulee hänet viedä heti lääkäriin.
Mitä alkeellisempiin olosuhteisiin matkustaa, sitä varovaisemmin eläimiin kannattaa suhtautua esim. vesikauhutartunnan vuoksi. Ihminen saa yleensä vesikauhutartunnan sairaan eläimen puremasta, mutta se on teoriassa mahdollinen myös, jos eläimen sylkeä joutuu haavaan tai limakalvolle. Sairastunut eläin voi käyttäytyä epänormaalisti.
Varsinkin kehitysmaissa kannattaa jokainen puremavamma ja siihen mahdollisesti liittyvä vesikauhuriski arvioida lääkärin vastaanotolla.
Jos eläin puree tai sen sylkeä joutuu limakalvolle, puhdistetaan haava välittömästi ja huolellisesti vedellä ja saippualla ja hakeudutaan lääkärin hoitoon. Altistuksen jälkeen annetulla vesikauhuvasta-aineella ja -rokotussarjalla on hyvä teho, jos ne päästään aloittamaan 24 tunnin sisällä altistumisesta. Haavan asianmukaiseen hoitoon voi kuulua myös jäykkäkouristustehosteen anto sekä antibioottihoito.
Koko perheelle tulee aina olla matkavakuutus. Euroopan matkoja varten kannattaa lisäksi hankkia Kelan Eurooppalainen sairaanhoitokortti. Selvitä ennen matkaa vakuutusyhtiön ohjeet sairastumisen varalle ja tallenna puhelimeen vakuutusyhtiön hätätilanteita varten annettu puhelinnumero. Sairaalahoitoon joutumisesta tai matkasuunnitelmien muuttumiseen johtavasta sairaudesta kannattaa olla yhteydessä vakuutusyhtiöön mahdollisimman pian.
Monien sairauksien hoitokäytännöt ovat ulkomailla erilaisia kuin Suomessa. Valitettavasti on esimerkkejä tapauksista joissa turistille on määrätty tarpeettomia lääkkeitä ja tehty toimenpiteitä, joiden hyöty on kyseenalainen, mutta jotka tuovat palveluntarjoajalle tuloja. Huonon hygienian maissa lääketieteelliset hoitotoimenpiteet voivat altistaa HIV:lle ja hepatiitti B -infektiolle. Yhteys oman vakuutusyhtiön lääkäriin parantaa yleensä selvästi annetun hoidon tasoa.
Lasten ja nuorten rokotukset. THL.
https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/lasten-ja-nuorten-rokotukset (ladattu elokuussa 2021)
Influenssarokote. THL.
https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote (ladattu elokuussa 2021)
Hepatitis B. WHO.
http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs204/en/ (ladattu elokuussa 2021)
Rapid Outbreak Assessment: Outbreak of hepatitis A in EU/EEA countries. ECDC.
http://ecdc.europa.eu/en/publications/_layouts/forms/Publication_DispForm.aspx?List=4f55ad51-4aed-4d32-b960-af70113dbb90&ID=1072 (ladattu elokuussa 2021)
Travelers' Health. Yellow Book. CDC.
http://wwwnc.cdc.gov/travel/page/yellowbook-home-2020/ (ladattu elokuussa 2021)
Countries with risk of yellow fever transmission and countries requiring yellow fever vaccination. WHO.
http://www.who.int/ith/2016-ith-annex1.pdf?ua=1 (ladattu elokuussa 2021)
Raskaana olevat. Matkailijan terveysopas. THL.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54712 (ladattu elokuussa 2021)
Lapset. Matkailijan terveysopas. THL.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54713 (ladattu elokuussa 2021)
Matkaripuli. Matkailijan terveysopas. THL.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00015 (ladattu elokuussa 2021)
Aikuisten rokotusohjelma. THL.
https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/aikuisten-rokotusohjelma (ladattu elokuussa 2021)
Reppumatkailijat. Matkailijan terveysopas. THL.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54736 (ladattu elokuussa 2021)