Lähes kaikki suomalaiset aikuiset kantavat vyöruusua aiheuttavaa virusta. Vaikka eläisit terveellisesti, riski sairastua vyöruusuun kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Vyöruusuviikolla kannustetaan suomalaisia tunnistamaan oman riskinsä ja ymmärtämään, miten tältä viheliäältä vitsaukselta voi suojautua.
Tämän vuoden vyöruusuviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että lähes kaikki yli 50-vuotiaat aikuiset ovat riskissä sairastua vyöruusuun. Tietoa lisäämällä halutaan kannustaa suojautumaan tältä kivuliaalta taudilta ja ottamaan asia puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa. Kansainvälistä vyöruusuviikkoa vietetään helmi-maaliskuun vaihteessa.
Mikä ihmeen vyöruusu?
Kyselytutkimus osoittaa, että vyöruususta on liikkeellä runsaasti väärinkäsityksiä. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä sairastua.
Enemmistö ei myöskään tunne taudin oireita, eikä tiedä, että sairauteen voi liittyä pitkiä ja elämää hankaloittavia jälkioireita, kuten hermokipua ja silmävaurioita.
Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa moni sairastuu tautiin tarpeettomasti, koska ei ole havahtunut omaan sairastumisriskiinsä.
Vyöruusu on yleinen ja kivulias sairaus, johon sairastuu jopa joka kolmas elämänsä aikana. Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen, jopa useita kertoja.
”Olen vielä nuori ja hyväkuntoinen, en voi sairastua vyöruusuun”
Jos ei tiedosta kantavansa vyöruusua aiheuttavaa virusta, eikä koe olevansa huonossa kunnossa, on ymmärrettävästi helppo ajatella, ettei ole riskissä sairastua vyöruusuun.
Kyselytutkimuksen mukaan lähes 90% yli 50-vuotiaista aliarvioi sekä oman riskinsä sairastua vyöruusuun että taudin vakavuuden. Jos siis ajattelit, ettei vyöruusu koske sinua, et ole yksin.
Vyöruusun aiheuttava virus – joka siis on sama kuin vesirokkovirus, varicella zoster – ei kuitenkaan välitä siitä, nukutko hyvin, syötkö terveellisesti tai liikutko riittävästi. Mikäli olet elämäsi aikana sairastanut vesirokon, voit sairastua vyöruusuun. Tähän ei ole mahdollista vaikuttaa elintavoilla. Virus on jäänyt kehoosi koko loppuelämäksesi ja voi iän myötä ”herätä henkiin”, siirtyä hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa vyöruusun.
Todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä. Riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän heikentyessä. Immuunijärjestelmän heikentyminen voi olla iän lisäksi seurausta eri sairauksista ja lääkityksistä.
Suurin osa vyöruusuun sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 25 000 vyöruusutapausta. Määrät ovat nousussa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Tauti aiheuttaa kymmeniä tuhansia sairaslomapäiviä ja merkittäviä kustannuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Älä siis vähättele sairastumisriskiäsi – kun on kyse vyöruususta, ikä ei ole vain numero.
Mistä tiedän, olenko riskissä sairastua vyöruusuun?
Vyöruusuriskin selvittäminen on yksinkertaista. Saat selville riskin suuruuden seuraavien kysymysten avulla:
1. Oletko sairastanut vesirokon?
Jos olet kuten 95 prosenttia suomalaisista aikuisista, vastaus on kyllä. Mikäli olet sairastanut vesirokon, voit sairastua vyöruusuun. Tämä johtuu siitä, että jokainen, joka on sairastanut vesirokon, kantaa kehossaan vyöruusua aiheuttavaa virusta lopun elämäänsä.
2. Oletko yli 50-vuotias?
Vyöruusuun voivat sairastua kaikenikäiset, mutta mitä vanhempi olet, sitä suurempi on riskisi. Tutkimusten mukaan vastustuskyvyssä alkaa merkittävä laskusuhdanne jo viisikymppisenä. Ja kun vastustuskyky laskee, kehossa uinuva virus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun. Tämä tarkoittaa, että jos olet yli 50-vuotias, sinulla on nuorempia merkittävästi suurempi riski sairastua vyöruusuun.
3. Sairastatko astmaa, diabetesta, reumaa tai muuta vastustuskykyä heikentävää tautia?
Jos sairastat jotain pitkäaikaista sairautta (esim. diabetes, astma, syöpä, reuma, tulehduksellinen suolistosairaus, elinsiirto) ja/tai vastustuskykysi on laskenut lääkityksen takia (esim. biologinen lääke tai kortisoni), riskisi sairastua vyöruusuun kasvaa. Lisäksi vyöruusu voi tällöin aiheuttaa hankalampia komplikaatioita.
Miten voin itse vaikuttaa siihen, sairastunko vyöruusuun?
Oman riskin tunnistaminen on tärkeä ensiaskel. Vyöruusu ei välitä, vaikka olisit elämäsi kunnossa – hyvillä elintavoilla et siis voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen.
Vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla, mikä vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan ja näin estää viruksen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna.
Vyöruusua vastaan voivat rokottautua yli 50-vuotiaat ja ne yli 18-vuotiaat, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.