Kun vyöruusu iskee - "Mikään ei ole sattunut yhtä paljon"
Vaikka vyöruusuun sairastuu jopa joka kolmas suomalainen aikuinen, monet eivät tiedä olevansa riskissä. Mikäli on joskus sairastanut vesirokon, voi saada myös vyöruusun. Tautia aiheuttava virus jää vesirokon jäljiltä kehoon ja voi aktivoitua myöhemmin kivuliaana vyöruusuna.
Vyöruusun oireet voivat vaihdella. Tämä on yhden potilaan kokemus silmän ja pään alueen vyöruususta. Lue lisää vyöruusun oireista ja suojautumisesta.
Vyöruusu yllätti Susannan, 58 - miltä taudin sairastaminen tuntui?
Susanna ei tiennyt vyöruususta juuri mitään, ennen kuin 58-vuotiaana sairastui itse. Hän luuli ensin saaneensa silmätulehduksen. Muutaman päivän kuluttua otsaan kuitenkin nousi rakkuloita, ja silloin lääkäri diagnosoi vyöruusun - joka voi oireilla paitsi vyötärön, myös pään alueella.
”Ajattelin, että selvä juttu, syön viikon lääkekuurin ja otan vähän särkylääkettä, kun on kipua, ja sitten olen kunnossa ja jatkan elämääni”, Susanna kertoo.
”Kahden viikon jälkeen ihmettelin, miksei tämä mennyt jo ohi. Se, että vyöruusu kesti niin kauan, oli melkoinen yllätys. Ei käynyt pienessä mielessäkään, että tämä olisi puolentoista vuoden tai loppuelämän operaatio.”
Sairauden edetessä Susannan käsitys vyöruususta muuttui. ”Vyöruusu ei ole mikään semmoinen tauti, että pikkuisen kutittaa jostakin ja tulee pari rakkulaa. Parhaimmillaankin vyöruusu on ikävä, mutta sillä voi olla aika rankkoja seurauksia omaan terveyteen”, hän sanoo.
Vyöruusukipu: "Mikään ei ole sattunut yhtä paljon"
Vyöruusuun liittyy tyypillisesti ensimmäisenä oireena kipua, päänsärkyä tai kuumetta. Kipu on usein toispuoleista ja se voi olla särkevää tai polttavaa, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta. Kipua seuraa muutaman päivän kuluttua rakkulainen ihottuma.
Susannan vyöruusu ilmeni pään ja silmän alueella, kuten noin 10-25 prosentilla vyöruusupotilaista. ”Silmässä vyöruusu oli kuin silmätulehdus. Punoitusta, turvotusta, roskaisuuden tunnetta, jossain vaiheessa silmässä tuntui jyskytystä”, Susanna kertoo. ”Mutta silmä ei ollut kivuliain kohta, ikävin kipu oli päässä.”
”Mikään asia ei ole sattunut yhtä paljon kun mitä se kipu oli silloin. Ehkä silloin, kun olkapää murtui kolmeen osaan. Kipu oli vähän niinkuin sähköshokkeja, makasin vaan sängyssä, enkä pystynyt liikkumaan.”
"Kyllähän vyöruusu lopettaa normaalin elämän elämisen"
Yleensä vyöruusun oireet kestävät noin 3-5 viikkoa. Osalla kipu kroonistuu. Susannalla vyöruusu vaikutti elämään merkittävästi: ensimmäisen kahden kuukauden aikana Susannan tauti uusi kolme kertaa, ja silmässä todettiin tulehdus vielä lähes vuosi vyöruusun alkamisen jälkeen.
”Oli pysäyttävä ja pelottava hetki, kun tauti oli ollut jo muutaman viikon paremmalla mallilla, mutta sitten uusi ensimmäisen kerran. Silloin ajattelin, että ei ole totta, taas tämä tulee, eikä koskaan mene pois.”
Susanna oli taudin alkaessa kaksi viikkoa kokonaan sairaslomalla, mutta joutui sen jälkeen vielä useamman kuukauden työskentelemään osa-aikaisesti.
”En yksinkertaisesti jaksanut tehdä mitään kuin muutaman hassun tunnin päivässä. Sitten oli mentävä takaisin nukkumaan. Tauti vei voimat.”
Pahimman vaiheen jälkeen Susanna joutui vielä pitkään syömään estolääkitystä, jotta vyöruusu ei pääsisi aktivoitumaan. Kokonaisuudessaan oireilu kesti lähes vuoden.
Vyöruusu voi jättää pitkäkestoiset jäljet
Nyt, puolitoista vuotta oireiden alkamisesta, Susannan tauti on selätetty, vaikka vyöruusun jäljiltä kehossa on edelleen oireita.
”Silmäni ei ole samanlainen kuin se oli ennen tätä. Se kuivuu helposti, tulehtuu helposti, eikä tuntoaisti ole samanlainen", Susanna kuvailee.”Oikea puoli otsasta on pikkuisen puutunut. Koko ajan.”
Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Kerran sairastettu vyöruusu ei siis suojaa uudelleensairastumiselta.
”Minulla ei ole mitään luottamusta siihen, etteikö vyöruusu tulisi uudestaan, jos sille mahdollisuus annetaan”, Susanna sanoo. ”Haluan varmistaa, ettei tämä tapahdu uudestaan.”
Suojaudu vyöruusulta - rokottautuminen on ainoa tapa
Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua ja sen jälkitauteja on rokottautuminen. Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan ja näin estää viruksen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna.
Suomessa on saatavilla kahta eri vyöruusurokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun esim. jonkin sairauden ja/tai lääkityksen takia.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Vyöruusu puhkeaa, kun vastustuskyky laskee - taustalla on yleensä ikä, mutta jopa stressi voi vaikuttaa. Sairastumisriskiä lisää yli 50 vuoden ikä sekä tietyt perussairaudet, kuten diabetes, astma ja tietyt lääkitykset.
Tarkista, kuulutko sinäkin kivuliaan vyöruusun riskiryhmään ja suojaudu nyt.
Vyöruusu: kuka voi sairastua, oireet ja ennaltaehkäisy
Mikä on vyöruusu?
+Tauti parantuu useimmiten itsestään, mutta osa vyöruusun sairastaneista saa jälkitauteja, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia.
Vyöruusun puhkeamiseen ei voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Vyöruusua voi kuitenkin ennaltaehkäistä rokottautumalla.
Mitkä ovat vyöruusun oireet?
+Vyöruusun ensioire on yleensä kipu. Kivun ohella muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne. Vyöruusukipu on hermokipua, joka voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuva särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.
Muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulainen ihottuma, tyypillisimmin toispuoleisesti keskivartalon tai kasvojen alueelle. Rakkuloita muodostuu noin viikon ajan.
Miten vyöruusu silmässä oireilee?
+Silmän oireet voivat muistuttaa silmätulehdusta: silmä voi punoittaa, olla turvonnut ja erilaisia näköongelmia voi esiintyä.
Mikäli vyöruusu tulee kasvojen alueelle, tulee aina hakeutua lääkäriin mahdollisten silmäkomplikaatioiden varalta.
Kuka voi sairastua vyöruusuun?
+On arvioitu, että jopa joka kolmas sairastaa vyöruusun elämänsä aikana. Todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä. Riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän heikentyessä. Immuunijärjestelmän heikentyminen voi olla iän lisäksi seurausta eri sairauksista ja lääkityksistä.
Suurin osa vyöruusuun sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 25 000 vyöruusutapausta. Määrät ovat nousussa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa.
Mistä tiedän, olenko riskissä sairastua vyöruusuun?
+Vyöruusuriskin selvittäminen on yksinkertaista. Saat selville riskin suuruuden seuraavien kysymysten avulla:
1. Oletko sairastanut vesirokon?
Jos olet kuten 95 prosenttia suomalaisista aikuisista, vastaus on kyllä. Mikäli olet sairastanut vesirokon, voit sairastua vyöruusuun. Tämä johtuu siitä, että jokainen, joka on sairastanut vesirokon, kantaa kehossaan vyöruusua aiheuttavaa virusta lopun elämäänsä.
2. Oletko yli 50-vuotias?
Vyöruusuun voivat sairastua kaikenikäiset, mutta mitä vanhempi olet, sitä suurempi on riskisi. Tutkimusten mukaan vastustuskyvyssä alkaa merkittävä laskusuhdanne jo viisikymppisenä. Ja kun vastustuskyky laskee, kehossa uinuva virus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun. Tämä tarkoittaa, että jos olet yli 50-vuotias, sinulla on nuorempia merkittävästi suurempi riski sairastua vyöruusuun.
3. Sairastatko astmaa, diabetesta, reumaa tai muuta vastustuskykyä heikentävää tautia?
Jos sairastat jotain pitkäaikaista sairautta (esim. diabetes, astma, syöpä, reuma, tulehduksellinen suolistosairaus, elinsiirto) ja/tai vastustuskykysi on laskenut lääkityksen takia (esim. biologinen lääke tai kortisoni), riskisi sairastua vyöruusuun kasvaa. Lisäksi vyöruusu voi tällöin aiheuttaa hankalampia komplikaatioita.
Kuka voi rokottautua vyöruusua vastaan?
+Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia. Toinen rokotteista sisältää elävää heikennettyä virusta ja on vasta-aiheinen, jos elimistön puolustuskyky on heikentynyt.
Vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Katso myös käytännön ohjeet rokottautumiseen.
Vyöruusuun liittyy paljon virheellisiä käsityksiä - ota faktat haltuun kattavan tietopaketin avulla.
Hoida rokotussuoja kuntoon joko rokoteklinikalla, yksityisellä tai julkisella terveysasemalla. Katso tästä selkeät käytännön ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.