Vakava RSV-tauti vei Sarin sairaalahoitoon
Sinä päivänä Sari, 59, oli herännyt reippaana, puuhaillut tavanomaisia askareita ja lähtenyt vesijuoksemaan.
Kotiin palatessa hänen olonsa alkoi yllättäen tuntua huonolta. Kehoa karauttelivat vilunväristykset. "Ajattelin, että minulla on flunssa", osastonhoitajana tuolloin työskennellyt Sari kertoo viiden vuoden takaisista tapahtumista.
Terveydenhuollon ammattilaisena Sari tiesi, että flunssaoireiden ensisijainen hoito on lepo. Niinpä hän valmisteli itselleen sairastuvan, nosti astmalääkkeidensä annostusta kuten astmapotilaan flunssassa kuuluukin tehdä, ja siirtyi lepäämään.
Olo ei kuitenkaan kohentunut.
"Seuraavana päivänä koin voimakasta hengenahdistusta ja voimattomuutta. Pelkkä kävely aiheutti vaikeuksia hengittää. Menin yksityisen lääkärin vastaanotolle, joka totesi, ettei minua voitu hoitaa avohoidossa, koska hengenahdistus oli niin paha. Hän lähetti minut sairaalaan", Sari kertaa tapahtumia.
RSV - voiko lastentauti tosiaan iskeä myös aikuisiin?
Sairaalassa Rantala otettiin välittömästi vuodeosastolle. Häntä nesteytettiin ja lääkittiin. Nenänielunäyte paljasti taudinaiheuttajaksi RS-viruksen.
"En voinut uskoa sitä. Ajattelin, että sehän on lastentauti, ei minulla voi olla sitä", päivittelee Sari.
RSV eli respiratory syncytial virus tosiaan on yksi yleisimmistä lasten hengitystieinfektioita aiheuttavista viruksista. Ehkäpä juuri tämän takia moni on tottunut ajattelemaan, että se ei muita ryhmiä niin koskettaisikaan.
Todellisuudessa RS-virus voi tarttua keneen tahansa ja se aiheuttaa toistuvia infektioita läpi elämän. Viruksen aiheuttamat oireet ovat tuiki tavallisia: nuhaa, kuumetta ja yskää, joskus rohinaa hengittäessä. RSV-tartuntaa on mahdotonta erottaa tavallisesta flunssasta ilman testiä.
Yli 60 vuoden ikä, keuhko- ja sydäntaudit lisäävät RSV-riskiä
Perusterveet isommat lapset ja aikuiset sairastavat taudin usein lievänä. Sen sijaan vauvoilla ja pienillä lapsilla RS-virus on yleisin sairaalahoitoon johtavien hengitystieinfektioiden aiheuttaja.
Toisin kuin Sari oli luullut, virus voi myös ikäihmisissä aiheuttaa vakavaa oireilua. Perussairaudet kuten diabetes, sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti tai astma, jota Sarikin sairastaa, lisäävät riskiä joutua sairaalahoitoon.
Erityisenä riskiryhmänä pidetään yli 60-vuotiaita, joilla on lisäksi jokin sydän- tai keuhkoperäinen sairaus tai sairaus, joka heikentää tai jonka lääketieteellinen hoito heikentää immuniteettia.
Mikäli riskiryhmään kuuluvan henkilöt flunssaoireet pahenevat voimakkaasti ja alkaa esiintyä esimerkiksi huomattavaa hengenahdistusta, on terveydenhuollon ammattilaisen puoleen käännyttävä nopeasti.
Flunssaoireista keuhkokuumeeksi
Hoidosta huolimatta Sarin RSV-tauti eteni keuhkokuumeeksi. Toipuminen oli hidasta ja kesti lopulta viikkoja. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen hän sai ystävältä apua pärjätäkseen kotona.
Jälkeenpäin hän kertoo miettineensä paljon sitä, kuinka rankka RS-viruksen aiheuttama tauti oli.
"Heti palattuani töihin halusin levittää tästä tietoa sekä kollegoille että potilaille. Moni ei tiennyt, että myös ikäihmiset voivat saada viruksen."
Tätä nykyä Sari on eläkkeellä terveydenhuollon tehtävistä, mutta haluaa edelleen jatkaa tietoisuuden levittämistä RS-viruksesta.
"Kun sairastuin RSV-tautiin, oikein kukaan ei edes sairaalassa osannut kertoa minulle siitä mitään. Selvitin kaiken itse jälkikäteen", hän sanoo.
"Tietoa RS-viruksesta ja myös rokottautumisesta sitä vastaan pitäisi olla paremmin saatavilla. Toivon todella, ettei kenenkään tarvitsisi kokea sitä, mitä minä koin."
Nyt on oikea aika suojautua RS-virukselta - rokottautuminen suojaa vähintään kaksi vuotta
RSV-tautia ja sen jälkitauteja voi ennaltaehkäistä rokottautumalla. Aivastelun tai yskimisen välityksellä leviävää RS-virusta kannattaa pyrkiä torjumaan myös hyvällä käsihygienialla sekä välttämällä tarpeettomia kohtaamisia flunssaoireisten henkilöiden kanssa.
Suomessa on saatavilla kaksi eri rokotetta RSV:tä vastaan. Molemmat on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja toinen soveltuu lisäksi raskaana oleville naisille.
Rokotteita otetaan yksi annos. Yksi rokoteannos suojaa vähintään kaksi vuotta. Mahdollisten tehosteannosten tarpeesta ei ole vielä tietoa.
Rokottautuminen kannattaa ajoittaa ennen talvikuukausia, jotta keho ehtii muodostaa suojan ennen viruskauden alkamista.
RSV:tä vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Herkästi tarttuva tauti saattaa yli 60-vuotiailla sekä keuhko- ja sydänsairailla ja muilla riskiryhmillä vaatia sairaalahoitoa. Paras aika suojautua on ennen talvikauden alkua.
Hoida rokotussuoja kuntoon joko rokoteklinikalla, yksityisellä tai julkisella terveysasemalla. Katso tästä selkeät käytännön ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.