Faktaa vai fiktiota? Seitsemän yleistä myyttiä rokotuksista
Joskus rokotusten merkitystä kyseenalaistetaan, koska monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia tai kokonaan kadonneita. Kun ihmiset eivät ole kokeneet näitä tauteja tai niiden komplikaatioita, niitä ei osata pelätä.
Tautien harvinaisuus Suomessa johtuu kuitenkin erittäin hyvästä rokotuskattavuudesta. Tautien esiintyvyys kasvaisi, jos rokotuskattavuus laskisi, ja siksi rokottaminen on tärkeää.
Hyvä rokotuskattavuus suojaa myös kaikkein herkimpiä kuten vastasyntyneitä, iäkkäitä ja raskaana olevia, joita ei aina voida rokottaa. Esimerkiksi monessa Euroopan maassa tuhkarokkoepidemiat ovat vuosien tauon jälkeen yleistyneet rokotuskattavuuden laskettua. Alle on kerätty yleisimpiä rokotteisiin liittyviä harhakäsityksiä.
Myytti 1: Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät tautien ehkäisyyn
Tuhkarokko on hyvä esimerkki rokotusten tehosta: jos ketään ei rokotettaisi, kaikki sairastuisivat. Parantunut hygienia ja ravitsemus auttavat joidenkin tartuntatautien torjunnassa, mutta nimenomaan rokotukset ovat hävittäneet tietyt taudit maastamme. Joidenkin tautien tarttumista voidaan estää hyvällä perushygienialla (esim. ripuli), kun taas toisien tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella on vain vähän merkitystä (esim. hinkuyskä).
Myytti 2: Suurin osa tauteihin sairastuneista on rokotettuja – rokotukset eivät tehoa
Selkeä enemmistö jää sairastumatta rokotteesta kehittyneen suojan ansiosta. Rokotettujen joukossa on kuitenkin aina yksittäisiä henkilöitä, joille suojaa ei kehity rokotuksesta huolimatta. Mikään rokote ei suojaa sataprosenttisesti. Epidemiatilanteessa sairastuvat ensin rokottamattomat ja sitten ne rokotetut, joilla suoja on jäänyt vajaaksi.
Myytti 3: Rokotteet aiheuttavat kroonisia sairauksia (esim. diabetes, autismi, MS-tauti, allergiat), jopa kuolemia
Nykytieto ja laajat väestötutkimukset eivät tue tätä väitettä.
Kuitenkin aika ajoin julkisuuteen virtaa huomiota herättäviä väitteitä siitä, että rokotteilla olisi yhteys vakaviin kroonisiin sairauksiin. Usein kyse on taudeista, joiden syntymekanismia ei tarkoin tunneta. Näin syytä lähdetään etsimään sairastuneita yhdistävistä tekijöistä ja syytetään rokotteita, sillä niitä on lähes jokainen saanut.
Rokotteella voi myös olla ajallinen yhteys kyseiseen tautiin. Esim. MPR-rokotteen on väitetty olevan yhteydessä autismiin. Huoli alkoi Wakefieldin vuonna 1998 julkaisemasta yksittäisestä tutkimuksesta, jossa väitettiin, että tuhkarokkorokotteella oli yhteys autismiin. Julkaisu poistettiin vuonna 2010 sen sisältämien harhaanjohtavien tietojen vuoksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että ensimmäinen MPR-rokotusannos annetaan lapsille useissa maissa 12-18 kuukauden iässä eli iässä, jolloin ensimmäiset autismin oireet yleensä ilmaantuvat, olipa lasta rokotettu tai ei. Wakefieldin väite on johtanut viime vuosina lukuisiin tuhkarokko- ja vihurirokkoepidemioihin MPR-rokotteesta kieltäytymisen vuoksi. Se on aiheuttanut myös paljon kärsimystä tauteja sairastaneille lapsille.
Tutkimusnäyttöä siitä että MPR-rokotteella ei ole yhteyttä autismiin eikä autismikirjon häiriöihin kertyy edelleen. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistiin tutkimus, jossa oli mukana yli 650 000 lasta Tanskassa, eikä yhteyttä MPR-rokotteen ja autismin välillä havaittu.
Myytti 4: Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, joten rokotteet ovat turhia.
Vastaus: Tarua
Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi juuri rokotteiden ansiosta, ja ne pysyvät loitolla juuri niin kauan kuin rokotuskattavuus pysyy riittävällä tasolla. Suomessa rokotuskattavuus on hyvää tasoa. Jos rokotuskattavuus huononee, taudit tulevat kuitenkin takaisin. Joissakin maissa, jopa Euroopassa, rokotuskattavuus ei aina ole riittävällä tasolla. Tämä aiheuttaa epidemioita ja vaarantaa myös matkailijat.
Myytti 5: Rokotteet sisältävät vaarallisia määriä myrkyllisiä aineita
Rokotteet sisältävät hyvin pieniä määriä apuaineita (mm. alumiinia ja formaldehydiä), joita tarvitaan rokotteiden tuottaman immuunivasteen parantamiseksi, säilyvyyden pidentämiseksi tai sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että jokainen saa näitä aineita huomattavasti suuremman määrän jo elinympäristöstään, mm. liikennepäästöistä, ilmansaasteista sekä ruuan ja juoman mukana. Jotkin rokotteiden aineosat tai apuaineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.
Myytti 6: Tautien sairastaminen ja vaihtoehtoiset hoidot ovat rokotteita tehokkaampia ja turvallisempia
Rokotteet ovat luontoa jäljittelevä keino saada suoja tarttuvaa tautia vastaan mahdollisimman vähin oirein ja komplikaatioin. Esim. tuhkarokko ei ole harmiton lastentauti, vaan sen vakavana komplikaationa voi olla aivotulehdus ja jopa kuolema. Rokotteen tätä tautia vastaan sen sijaan ei pitäisi aiheuttaa kuolemia, koska rokotevirus on heikennetty.
Tuhkarokkotartunnasta seuraa aivotulehdus 400 kertaa todennäköisemmin kuin rokotteesta.
Rokotteita kehitetään alati turvallisemmiksi. Esim. hinkuyskää vastaan rokotettaessa on siirrytty vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavaan rokotteeseen tehon kärsimättä. Vaihtoehtohoitojen tehosta rokottamalla ehkäistävien tautien ehkäisyssä ei ole tieteellistä näyttöä.
Myytti 7: Yhdistelmärokotteet ylikuormittavat vauvan immuunijärjestelmää
Rokotteet eivät ylikuormita immuunijärjestelmää. Terveen vauvan immuunijärjestelmä torjuu päivittäin miljoonia mikrobeja. Antigeenit ovat mikrobien osia, jotka käynnistävät immuunijärjestelmän toiminnan.
Rokotteiden antigeenit ovat peräisin mikrobeista. Mikrobeja on kuitenkin heikennetty tai ne on tapettu, jotta ne eivät pysty aiheuttamaan vakavaa tautia. Vaikka vauva saisi useita rokotteita samana päivänä, rokotteissa on vain pieni murto-osa siitä antigeenimäärästä, jonka hän kohtaa muutenkin päivittäin. Rokote saa lapsen elimistön tuottamaan vasta-aineita, jotka suojaavat lasta rokotteella ehkäistäviltä vakavilta sairauksilta.
Tautien harvinaisuus Suomessa johtuu kuitenkin erittäin hyvästä rokotuskattavuudesta. Tautien esiintyvyys kasvaisi, jos rokotuskattavuus laskisi, ja siksi rokottaminen on tärkeää.
Hyvä rokotuskattavuus suojaa myös kaikkein herkimpiä kuten vastasyntyneitä, iäkkäitä ja raskaana olevia, joita ei aina voida rokottaa. Esimerkiksi monessa Euroopan maassa tuhkarokkoepidemiat ovat vuosien tauon jälkeen yleistyneet rokotuskattavuuden laskettua. Alle on kerätty yleisimpiä rokotteisiin liittyviä harhakäsityksiä.
Myytti 1: Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät tautien ehkäisyyn
Tuhkarokko on hyvä esimerkki rokotusten tehosta: jos ketään ei rokotettaisi, kaikki sairastuisivat. Parantunut hygienia ja ravitsemus auttavat joidenkin tartuntatautien torjunnassa, mutta nimenomaan rokotukset ovat hävittäneet tietyt taudit maastamme. Joidenkin tautien tarttumista voidaan estää hyvällä perushygienialla (esim. ripuli), kun taas toisien tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella on vain vähän merkitystä (esim. hinkuyskä).
Myytti 2: Suurin osa tauteihin sairastuneista on rokotettuja – rokotukset eivät tehoa
Selkeä enemmistö jää sairastumatta rokotteesta kehittyneen suojan ansiosta. Rokotettujen joukossa on kuitenkin aina yksittäisiä henkilöitä, joille suojaa ei kehity rokotuksesta huolimatta. Mikään rokote ei suojaa sataprosenttisesti. Epidemiatilanteessa sairastuvat ensin rokottamattomat ja sitten ne rokotetut, joilla suoja on jäänyt vajaaksi.
Myytti 3: Rokotteet aiheuttavat kroonisia sairauksia (esim. diabetes, autismi, MS-tauti, allergiat), jopa kuolemia
Nykytieto ja laajat väestötutkimukset eivät tue tätä väitettä.
Kuitenkin aika ajoin julkisuuteen virtaa huomiota herättäviä väitteitä siitä, että rokotteilla olisi yhteys vakaviin kroonisiin sairauksiin. Usein kyse on taudeista, joiden syntymekanismia ei tarkoin tunneta. Näin syytä lähdetään etsimään sairastuneita yhdistävistä tekijöistä ja syytetään rokotteita, sillä niitä on lähes jokainen saanut.
Rokotteella voi myös olla ajallinen yhteys kyseiseen tautiin. Esim. MPR-rokotteen on väitetty olevan yhteydessä autismiin. Huoli alkoi Wakefieldin vuonna 1998 julkaisemasta yksittäisestä tutkimuksesta, jossa väitettiin, että tuhkarokkorokotteella oli yhteys autismiin. Julkaisu poistettiin vuonna 2010 sen sisältämien harhaanjohtavien tietojen vuoksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että ensimmäinen MPR-rokotusannos annetaan lapsille useissa maissa 12-18 kuukauden iässä eli iässä, jolloin ensimmäiset autismin oireet yleensä ilmaantuvat, olipa lasta rokotettu tai ei. Wakefieldin väite on johtanut viime vuosina lukuisiin tuhkarokko- ja vihurirokkoepidemioihin MPR-rokotteesta kieltäytymisen vuoksi. Se on aiheuttanut myös paljon kärsimystä tauteja sairastaneille lapsille.
Tutkimusnäyttöä siitä että MPR-rokotteella ei ole yhteyttä autismiin eikä autismikirjon häiriöihin kertyy edelleen. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistiin tutkimus, jossa oli mukana yli 650 000 lasta Tanskassa, eikä yhteyttä MPR-rokotteen ja autismin välillä havaittu.
Myytti 4: Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, joten rokotteet ovat turhia.
Vastaus: Tarua
Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi juuri rokotteiden ansiosta, ja ne pysyvät loitolla juuri niin kauan kuin rokotuskattavuus pysyy riittävällä tasolla. Suomessa rokotuskattavuus on hyvää tasoa. Jos rokotuskattavuus huononee, taudit tulevat kuitenkin takaisin. Joissakin maissa, jopa Euroopassa, rokotuskattavuus ei aina ole riittävällä tasolla. Tämä aiheuttaa epidemioita ja vaarantaa myös matkailijat.
Myytti 5: Rokotteet sisältävät vaarallisia määriä myrkyllisiä aineita
Rokotteet sisältävät hyvin pieniä määriä apuaineita (mm. alumiinia ja formaldehydiä), joita tarvitaan rokotteiden tuottaman immuunivasteen parantamiseksi, säilyvyyden pidentämiseksi tai sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että jokainen saa näitä aineita huomattavasti suuremman määrän jo elinympäristöstään, mm. liikennepäästöistä, ilmansaasteista sekä ruuan ja juoman mukana. Jotkin rokotteiden aineosat tai apuaineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.
Myytti 6: Tautien sairastaminen ja vaihtoehtoiset hoidot ovat rokotteita tehokkaampia ja turvallisempia
Rokotteet ovat luontoa jäljittelevä keino saada suoja tarttuvaa tautia vastaan mahdollisimman vähin oirein ja komplikaatioin. Esim. tuhkarokko ei ole harmiton lastentauti, vaan sen vakavana komplikaationa voi olla aivotulehdus ja jopa kuolema. Rokotteen tätä tautia vastaan sen sijaan ei pitäisi aiheuttaa kuolemia, koska rokotevirus on heikennetty.
Tuhkarokkotartunnasta seuraa aivotulehdus 400 kertaa todennäköisemmin kuin rokotteesta.
Rokotteita kehitetään alati turvallisemmiksi. Esim. hinkuyskää vastaan rokotettaessa on siirrytty vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavaan rokotteeseen tehon kärsimättä. Vaihtoehtohoitojen tehosta rokottamalla ehkäistävien tautien ehkäisyssä ei ole tieteellistä näyttöä.
Myytti 7: Yhdistelmärokotteet ylikuormittavat vauvan immuunijärjestelmää
Rokotteet eivät ylikuormita immuunijärjestelmää. Terveen vauvan immuunijärjestelmä torjuu päivittäin miljoonia mikrobeja. Antigeenit ovat mikrobien osia, jotka käynnistävät immuunijärjestelmän toiminnan.
Rokotteiden antigeenit ovat peräisin mikrobeista. Mikrobeja on kuitenkin heikennetty tai ne on tapettu, jotta ne eivät pysty aiheuttamaan vakavaa tautia. Vaikka vauva saisi useita rokotteita samana päivänä, rokotteissa on vain pieni murto-osa siitä antigeenimäärästä, jonka hän kohtaa muutenkin päivittäin. Rokote saa lapsen elimistön tuottamaan vasta-aineita, jotka suojaavat lasta rokotteella ehkäistäviltä vakavilta sairauksilta.
Viitteet
Hviid A, ym. Measles, Mumps, Rubella Vaccination and Autism: A Nationwide Cohort Study. Ann Intern Med. 2019 Apr 16;170(8):513-520. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30831578 (haettu 4/2024)
Totta ja tarua. THL. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/usein-kysyttya-rokotuksista/rokotusten-tarpeellisuudesta-ja-turvallisuudesta-kysyttya (4/2024)