Aikuisten rokotusopas - suojaudu taudeilta läpi elämän
Mitä rokotteita aikuisella pitäisi olla aina voimassa? Milloin pitikään ottaa jäykkäkouristustehoste? Mistä löydän omat rokotustietoni? Aikuisten rokottautumiseen liittyy usein paljon kysymyksiä - ota selvää ja hoida rokotussuoja kuntoon.
Aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu säännöllisiä tehosteita lapsena ja nuorena saatuihin rokotussarjoihin. Kun tehosteista muistaa huolehtia, saa ylläpidettyä kattavaa suojaa tarttuvia tauteja vastaan. Rokotusohjelman puitteissa tarjotaan lisäksi riskiryhmille rokotuksia tiettyjä tauteja vastaan.
Rokotusohjelman tarjoaman tautisuojan lisäksi voi olla tarpeellista rokottautua sekä matkailijan tauteja että muita tartuntatauteja vastaan. Näiltä taudeilta voi suojautua omakustanteisesti.
Tutustu aikuisten rokotusohjelmaan
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu kaikille aikuisille tarjottavat ns. perusrokotteiden tehosteet. Näiden lisäksi riskiryhmille tarjotaan suojaa tiettyjä tauteja vastaan.
Tarkista, mitä rokotuksia aikuisille annetaan ja minkä ikäisenä on muistettava hakea tehosterokotukset.
Hinkuyskä
+
Hinkuyskä on erittäin tarttuva bakteerin aiheuttama tauti, joka aiheuttaa flunssaa muistuttavia oireita ja rajuja yskänpuuskia. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa lapsille, nuorille, varusmiehille, sekä kaikille 25-vuotiaille.
Lue lisää hinkuyskästä
Lue lisää hinkuyskästä
Jäykkäkouristus
+Maaperässä yleisesti esiintyvän bakteerin aiheuttama tauti. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan yhdistelmärokotteen osana. Aikuisena tehosteet on muistettava hakea itse, iästä riippuen joko 10 tai 20 vuoden välein.
Lue lisää jäykkäkouristuksestaKurkkumätä
+Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama tulehdus. Bakteerin tuottama myrkky eli toksiini voi vaurioittaa hermoja ja sydänlihasta. Kurkkumätärokotteen sisältävä yhdistelmärokote, joka suojaa myös jäykkäkouristukselta, kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Aikuisena tehosteet on muistettava hakea itse, iästä riippuen joko 10 tai 20 vuoden välein.
Lue lisää kurkkumädästäHepatiitti A
+Hepatiitti A on viruksen aiheuttama, tarttuva akuutti maksatulehdus. Sitä esiintyy lähes kaikissa suomalaisten suosimissa matkakohteissa, lähialueista alkaen.
Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa vain riskiryhmille: verenvuototautia sairastavat, säännöllistä hoitoa saavat henkilöt, pistämällä huumeita käyttävät ja heidän läheisensä, sekä miehet, joilla on seksiä miesten kanssa.
Matkailijat voivat suojautua omakustanteisesti joko hepatiitti A -rokotteella tai yhdistelmärokotteella, joka antaa samalla suojan myös hepatiitti B:tä vastaan.
Hepatiitti B
+Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka voi aiheuttaa sekä akuutin että pitkäaikaisen, kroonisen taudinkuvan. Virusta esiintyy monissa suomalaisten suosimissa matkakohteissa.
Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa vain riskiryhmille, mm. verenvuototautia sairastaville, ruiskuhuumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen sekä miehille, joilla on seksiä miesten kanssa.
Matkailijat voivat suojautua omakustanteisesti joko hepatiitti B -rokotteella tai yhdistelmärokotteella, joka antaa samalla suojan myös hepatiitti A:ta vastaan.
Influenssa
+Kausi-influenssaa vastaan voi suojautua rokottautumalla. Kausi-influenssarokote suojaa vain influenssa A- tai B -virusten aiheuttamilta taudeilta. Se ei suojaa flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavilta viruksilta.
Rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa:
- 6 kuukauden – 6 vuoden ikäisille lapsille
- kaikille 65 vuotta täyttäneille
- raskaana oleville
- sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle
- varusmiespalvelukseen tai asepalvelukseen astuville
- sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmään kuuluville sekä
- vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiriin kuuluville.
Lue lisää influenssasta
Koronatauti
+
Viruksen aiheuttama äkillinen hengitystie-infektio, jonka voimakkuus voi vaihdella oireettomasta erittäin vakavaan. Tehosterokotteita tarjotaan tietyille riskiryhmille.
Lue lisää koronataudista
Lue lisää koronataudista
Meningokokkitaudit
+
Meningokokkitauti on bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus, vaikea yleisinfektio tai jopa kuolemaan johtava verenmyrkytys. Rokotteet kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan vain tiettyjen riskiryhmien osalta. Matkailijat voivat suojautua rokottautumalla omakustanteisesti.
Lue lisää meningokokkitaudeista
Lue lisää meningokokkitaudeista
Pneumokokkitaudit
+Pneumokokki on merkittävä vaikean aivokalvontulehduksen ja verenmyrkytyksen aiheuttaja. Rokote kuuluu lasten kansalliseen rokotusohjelmaan.
Lue lisää pneumokokkitaudistaPuutiaisaivotulehdus
+
Puutiaisaivotulehdus eli puutiaisaivokuume (TBE; tick-borne encephalitis) on virusperäinen tauti, jota levittää puutiainen eli punkki. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa nimetyillä riskialueilla vakituisesti ja/tai kesäaikana asuville.
Lue lisää puutiaisaivotulehduksesta
Lue lisää puutiaisaivotulehduksesta
Dengue
+
Dengueviruksen aiheuttama, hyttysten levittämä kuumetauti, jota esiintyy laajasti maapallon trooppisilla sekä subtrooppisilla alueilla. Matkailijat voivat suojautua rokottautumalla omakustanteisesti.
Lue lisää denguekuumeesta
Lue lisää denguekuumeesta
Hepatiitti A
+Hepatiitti A on viruksen aiheuttama, tarttuva akuutti maksatulehdus. Sitä esiintyy lähes kaikissa suomalaisten suosimissa matkakohteissa, lähialueista alkaen.
Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa vain riskiryhmille. Matkailijat voivat suojautua omakustanteisesti joko hepatiitti A -rokotteella tai yhdistelmärokotteella, joka antaa samalla suojan myös hepatiitti B:tä vastaan.
Hepatiitti B
+Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka voi aiheuttaa sekä akuutin että pitkäaikaisen, kroonisen taudinkuvan. Virusta esiintyy monissa suomalaisten suosimissa matkakohteissa.
Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa vain riskiryhmille. Matkailijat voivat suojautua omakustanteisesti joko hepatiitti B -rokotteella tai yhdistelmärokotteella, joka antaa samalla suojan myös hepatiitti A:ta vastaan.
Japanin aivotulehdus
+
Hyttysen levittämä vakava virusinfektio, jossa kuolleisuus on suuri. Tautia esiintyy Aasiassa. Matkailijat voivat suojautua tautia vastaan rokottautumalla omakustanteisesti.
Lue lisää Japanin aivotulehduksesta
Lue lisää Japanin aivotulehduksesta
Keltakuume
+
Keltakuume on hyttysen levittämä vakava virustauti, joka voi johtaa kuolemaan. Tautia esiintyy trooppisilla alueilla. Monissa Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa vaaditaan maahan pääsyn yhteydessä keltakuumerokotustodistus. Matkailijat voivat suojautua tautia vastaan rokottautumalla omakustanteisesti.
Lue lisää keltakuumeesta
Lue lisää keltakuumeesta
Kolera
+
Kolera on bakteerin aiheuttama tauti, joka voi aiheuttaa voimakkaan ripulin. Se leviää helposti ulosteilla saastuneen ruoan ja juoman välityksellä ja vain harvoin suoraan ihmisestä toiseen. Matkailijat voivat suojautua koleraa vastaan rokottautumalla omakustanteisesti.
Lue lisää kolerasta
Lue lisää kolerasta
Koronatauti
+
Viruksen aiheuttama äkillinen hengitystie-infektio, jonka voimakkuus voi vaihdella oireettomasta erittäin vakavaan. Tehosterokotteita tarjotaan tietyille riskiryhmille.
Lue lisää koronataudista
Lue lisää koronataudista
Lavantauti
+Lavantauti on bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio, joka leviää saastuneen ruoan tai juoman välityksellä. Tautia esiintyy erityisesti trooppisilla alueilla, Afrikassa, Lähi- ja Keski-Idässä, Intian niemimaalla, Kaakkois-Aasiassa sekä Tyynenmeren saarilla. Pitkään riskialueilla oleilevat voivat suojautua lavantaudilta rokottautumalla.
Lue lisää lavantaudista
Malaria (estolääkitys)
+
Malaria on hyttysen piston välityksellä leviävä, loisalkueläimen aiheuttama trooppinen kuumetauti. Matkailija ei voi suojautua malarialta rokottautumalla, vaan tautia ehkäistään estolääkityksellä ja suojautumalla hyttysen pistoilta.
Lue lisää malariasta
Lue lisää malariasta
Meningokokkitaudit
+
Meningokokkitauti on bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus, vaikea yleisinfektio tai jopa kuolemaan johtava verenmyrkytys. Rokotteet kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan vain tiettyjen riskiryhmien osalta. Matkailijat voivat suojautua rokottautumalla omakustanteisesti.
Lue lisää meningokokkitaudeista
Lue lisää meningokokkitaudeista
Puutiaisaivotulehdus (TBE)
+
Puutiaisaivotulehdus eli puutiaisaivokuume (TBE; tick-borne encephalitis) on virusperäinen tauti, jota levittää puutiainen eli punkki. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa nimetyillä riskialueilla vakituisesti ja/tai kesäaikana asuville.
Lue lisää puutiaisaivotulehduksesta
Lue lisää puutiaisaivotulehduksesta
RSV
+RSV eli respiratory syncytial virus aiheuttaa hengitystieinfektion, joka saattaa yli 60-vuotiailla ja vauvoilla vaatia sairaalahoitoa. Tautia vastaan voi rokottautua omakustanteisesti.
Vesikauhu eli rabies
+
Vesikauhu eli rabies on keskushermoston virustauti, joka hoitamattomana johtaa aivotulehdukseen ja kuolemaan. Se tarttuu sairastuneen eläimen syljen välityksellä yleensä puremasta tai nuolaisusta. Vesikauhua vastaan voi suojautua rokotteella.
Lue lisää vesikauhusta
Lue lisää vesikauhusta
Vyöruusu
+Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektio, jonka oireena on usein rakkulainen ja kivulias ihomuutos. Vesirokkovirus jää lapsuuden infektion jälkeen pysyvästi elimistöön ja voi myöhemmin aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun. Tautia vastaan voi rokottautua omakustanteisesti.
Lue lisää vyöruusustaMiten rokotteiden ottaminen käytännössä tapahtuu? Missä rokotteet voi ottaa?
+Rokottautua voi joko julkisella tai yksityisellä terveysasemalla, tai rokotusklinikalla tai -bussissa. Käytännön vaiheet vaihtelevat riippuen kunnasta ja rokotuspaikasta.
Julkisen terveydenhuollon puolella rokoteohjelman ulkopuoliset rokotteet on ostettava reseptillä apteekista (muista tällöin säilyttää rokotteet jääkaapissa). Reseptinkirjoituskäytännöt vaihtelevat kunnittain. Kannattaa tarkistaa omasta terveyskeskuksesta, varataanko ensin aika hoitajan vai lääkärin vastaanotolle vai voiko reseptin saada puhelimitse. Rokotteen pistäminen vaatii vastaanottoajan.
Yksityisellä puolella rokotteita on yleensä saatavilla lääkäriasemalla, jolloin tarvetta erilliseen reseptiin ja apteekkikäyntiin ei ole. Rokotusaika varataan terveyden- tai sairaanhoitajalle, joka pyytää tarvittaessa lääkäriltä ohjeistukset ja myös annostelee rokotteen. Tällöin käynnin yhteydessä maksetaan myös rokotteen hinta.
Rokotusklinikoilla ja -busseissa ei pääsääntöisesti tarvita erillistä ajanvarausta, lähetettä eikä reseptejä. Voit mennä suoraan paikan päälle rokottautumaan. Poikkeuksena voivat olla harvinaisemmat matkailijan rokotteet, joiden saatavuus kannattaa varmistaa puhelimitse.
Katso tarkemmat ohjeet rokottautumiseen ja linkit suurimpien kaupunkien ohjeistukseen tai etsi lähin rokotusasema.
Rokotuksesta kannattaa pyytää merkintä rokotuskorttiin. Jos rokote vaatii useamman kuin yhden annoksen, on hyvä samalla varata aika seuraavaa rokotuskertaa varten, koska tehosteiden ottaminen unohtuu helposti. Joiltain palveluntarjoajilta on myös saatavilla tekstiviestimuistutuksia rokotuksista ja tehosteannoksista.
Mistä voi selvittää, mitkä rokotukset on saanut?
+
Rokotuksista ei toistaiseksi ole olemassa keskitettyä terveydenhuollon rekisteriä, josta saisi selvitettyä, mitä rokotuksia kukin on milloinkin saanut. Vuodesta 2021 lähtien Omakanta-palveluun on kerätty rokotukset omaan osioon. Tätä aiemmalta ajalta tiedot on kuitenkin kerättävä itse, yleensä eri lähteistä.
Annetut rokotukset merkitään lapsena neuvolakorttiin ja koululaisilla sekä opiskelijoilla erilliseen rokotuskorttiin. Myös armeijassa annetut rokotukset merkitään armeijasta annettavaan rokotuskorttiin. Lisäksi rokotuksia voidaan merkitä kansainväliseen keltaiseen rokotuskorttiin, joka toimii keltakuumetodistuksena.
Nämä rokotuskortit tulee itse säilyttää, ja niitä voi täydentää sitä mukaa kun rokotuksia kertyy lisää.
Digitaalisessa muodossa rokotustietoja löytyy yleensä työterveydestä ja julkisen terveydenhuollon puolelta. Näitä tietoja voi etsiä myös Omakannasta vastaanottokäyntien kirjauksista.
Vanhempia, paperisina säilytettyjä omia terveystietoja voi tarvittaessa myös pyytää terveysasemilta.
Annetut rokotukset merkitään lapsena neuvolakorttiin ja koululaisilla sekä opiskelijoilla erilliseen rokotuskorttiin. Myös armeijassa annetut rokotukset merkitään armeijasta annettavaan rokotuskorttiin. Lisäksi rokotuksia voidaan merkitä kansainväliseen keltaiseen rokotuskorttiin, joka toimii keltakuumetodistuksena.
Nämä rokotuskortit tulee itse säilyttää, ja niitä voi täydentää sitä mukaa kun rokotuksia kertyy lisää.
Digitaalisessa muodossa rokotustietoja löytyy yleensä työterveydestä ja julkisen terveydenhuollon puolelta. Näitä tietoja voi etsiä myös Omakannasta vastaanottokäyntien kirjauksista.
Vanhempia, paperisina säilytettyjä omia terveystietoja voi tarvittaessa myös pyytää terveysasemilta.
Mistä tiedän, mitä rokotteita tarvitsen?
+
Ensiksi kannattaa selvittää, mitä rokotteita olet jo saanut. Voit verrata tietoja lasten rokotusohjelmaan sekä aikuisten rokotusohjelmaan, ja tarkistaa, oletko saanut kaikki niihin kuuluvat perusrokotukset.
Jos olet lähdössä matkalle, tarkista hyvissä ajoin matkakohteesi rokotussuositukset maakohtaisista suosituksista.
Kaikki rokotukset eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Monia muita tauteja vastaan voi suojautua ja tietyille riskiryhmille sitä suositellaankin. Esimerkiksi perussairaudet voivat altistaa monille taudeille, ja ikääntymisen myötä heikkenevän puolustuskyvyn vuoksi monet taudit ovat suurempi riski jo yli 50-vuotiaille.
Katso lista kaikista taudeista, joilta voit suojautua rokottautumalla. Tautikohtaisilta sivuilta löydät tarkempia tietoja paitsi taudeista, myös rokotteista sekä tiedot siitä, kenelle rokotteet soveltuvat.
Jos olet lähdössä matkalle, tarkista hyvissä ajoin matkakohteesi rokotussuositukset maakohtaisista suosituksista.
Kaikki rokotukset eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Monia muita tauteja vastaan voi suojautua ja tietyille riskiryhmille sitä suositellaankin. Esimerkiksi perussairaudet voivat altistaa monille taudeille, ja ikääntymisen myötä heikkenevän puolustuskyvyn vuoksi monet taudit ovat suurempi riski jo yli 50-vuotiaille.
Katso lista kaikista taudeista, joilta voit suojautua rokottautumalla. Tautikohtaisilta sivuilta löydät tarkempia tietoja paitsi taudeista, myös rokotteista sekä tiedot siitä, kenelle rokotteet soveltuvat.
Entä jos rokotussarja on jäänyt kesken, viivästynyt tai ei muista, mitä rokotuksia on saanut?
+
Jos rokoteannoksia on otettu suositeltua vähemmän, rokotteen antama suoja jää heikommaksi tai lyhytkestoisemmaksi kuin oikein annostellun rokotussarjan.
THL suosittelee, että kesken jäänyttä rokotesarjaa ei tarvitse aloittaa uudelleen alusta eikä ylimääräisiä annoksia tarvitse ottaa. Vaikka rokoteannosten väli olisikin epäsäännöllinen tai suositeltua pidempi, jatketaan sarjaa aina siitä, mihin se on jäänyt. Elimistö ei unohda aikaisemmin saatuja rokotuksia.
Rokotteilla ei ole yliannostuksen vaaraa samalla tavoin kuin lääkkeillä. Vahingossa tai tarkoituksella annettu ylimääräinen annos ei lisää haittavaikutusten riskiä.
Kysy tarvittaessa lisätietoja lääkäriltä tai hoitajalta.
THL suosittelee, että kesken jäänyttä rokotesarjaa ei tarvitse aloittaa uudelleen alusta eikä ylimääräisiä annoksia tarvitse ottaa. Vaikka rokoteannosten väli olisikin epäsäännöllinen tai suositeltua pidempi, jatketaan sarjaa aina siitä, mihin se on jäänyt. Elimistö ei unohda aikaisemmin saatuja rokotuksia.
Rokotteilla ei ole yliannostuksen vaaraa samalla tavoin kuin lääkkeillä. Vahingossa tai tarkoituksella annettu ylimääräinen annos ei lisää haittavaikutusten riskiä.
Kysy tarvittaessa lisätietoja lääkäriltä tai hoitajalta.
Minkä ikäisenä aikuisen täytyy ottaa tehosterokotteet jäykkäkouristusta vastaan? Missä voi rokottautua?
+Aikuisiän tehosterokotukset on muistettava ottaa itse. Rokotukset saa maksutta terveysasemalta. Katso tarkemmat ohjeet rokottautumiseen.
Rokotusohjelman mukaisesti tehoste jäykkäkouristusta vastaan annetaan 25-, 45- ja 65-vuotiaille ja tämän jälkeen 10 vuoden välein eli 75-, 85- ja 95-vuotiaille.
25-vuotiaille annettava dtap-rokote sisältää lisäksi suojan kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan. 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille annettavat dt-rokotteet suojaavat jäykkäkouristuksen lisäksi kurkkumädältä.
Suojan voimassaolo kannattaa tarkistaa ennen matkalle lähtöä.
Tapaturman yhteydessä (likainen haava, eläimen purema) tulee ottaa tehosterokote, jos edellisestä jäykkäkouristusrokotuksesta on kulunut yli 10 vuotta.
Lue lisää jäykkäkouristuksesta
Mitkä rokotukset ovat omakustanteisia?
+
Kansalliseen rokotushjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia. Rokotusohjelman ulkopuoliset rokotukset ovat omakustanteisia. Esimerkiksi matkailijan rokotteet ovat yleensä matkailijan omalla vastuulla. Tarkista , mitä rokotuksia aikuisten rokotusohjelmaan kuuluu ja mitkä rokotteet ovat osa lasten rokotusohjelmaa.
Mitä rokotukset maksavat?
+
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat Suomessa asuville maksuttomia. Rokotusohjelman ulkopuolelle jäävät rokotteet, kuten suurin osa matkailijan rokotteista, on maksettava itse.
Yksittäisten rokotteiden hintoja voit kysyä apteekista tai lääkäriasemaltasi. Yksityisessä terveydenhuollossa rokotteen antamisesta peritään yleensä pistospalkkio.
Yksittäisten rokotteiden hintoja voit kysyä apteekista tai lääkäriasemaltasi. Yksityisessä terveydenhuollossa rokotteen antamisesta peritään yleensä pistospalkkio.
Milloin ei voi mennä rokotukseen?
+
Akuutti kuumeinen infektio voi olla syy lykätä rokottamista, koska tällöin vasta-aineiden syntyminen voi jäädä vähäiseksi. Lievä hengitystieinfektio tai vatsatauti ei yleensä ole este rokottamiselle. Lisätietoa saat lääkäriltä tai hoitajalta.
Keneltä saa lisätietoa rokottautumisesta?
+
Suomessa noudatettavan yleisen lasten ja nuorten rokotusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL antaa ohjeita ja suosituksia myös muista rokotteista ja niiden käytöstä.
Lasten rokotusasioissa on parasta kysyä neuvoa omasta neuvolasta tai terveysasemalta. Joissain kunnissa on erityisiä matkailijan rokotuksiin perehtyneitä yksiköitä.
Myös yksityisillä palveluntarjoajilla on rokotuksiin erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat auttaa rokotustarpeiden kartoittamisessa sekä rokottautumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Lasten rokotusasioissa on parasta kysyä neuvoa omasta neuvolasta tai terveysasemalta. Joissain kunnissa on erityisiä matkailijan rokotuksiin perehtyneitä yksiköitä.
Myös yksityisillä palveluntarjoajilla on rokotuksiin erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat auttaa rokotustarpeiden kartoittamisessa sekä rokottautumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Lue lisää rokotteilla ehkäistävistä taudeista