Hepatiitti A, aiemmin tunnettu nimellä keltatauti, on viruksen aiheuttama tarttuva akuutti maksatulehdus, joka tarttuu virusta erittävän ihmisen ulosteiden välityksellä. Tavallisimmin sen saa ulosteiden saastuttaman veden tai ruoan kautta. Tartunnan voi saada myös saastuneen uima-altaan vedestä. Hepatiitti A kuuluu yleisimpiin rokotteilla ehkäistäviin matkailijoiden tartuntatauteihin.
Oireisiin kuuluu silmien ja ihon keltaisuus, väsymys, kuume, pahoinvointi, ripuli ja tummavirtsaisuus. Taudinkuva vaihtelee pikkulasten usein oireettomasta infektiosta aikuisen oireiseen infektioon ja harvinaisissa tapauksissa jopa hengenvaaralliseen maksan toiminnan häiriintymiseen. Myös oireettomat tartunnan saaneet voivat levittää virusta.
Oireet voivat jatkua viikkoja tai kuukausia. Hepatiitti A -virus ei aiheuta kroonista maksasairautta, ja tauti paranee yleensä 2-4 viikossa. Uupumus voi jatkua kuitenkin muutamia kuukausia maksatulehduksen jo rauhoituttua.
Hepatiitti A -rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa vain riskiryhmille (verenvuototautia sairastavat henkilöt, ruiskuhuumeiden käyttäjät ja heidän läheisensä, sekä miehet, joilla on seksiä miesten kanssa).
Matkailijan tulee huolehtia itse tarvittavasta suojautumisesta hepatiitti A:ta vastaan.
Hepatiitti A:ta vastaan voidaan rokottaa yhden vuoden iästä alkaen joko hepatiitti A -rokotteella tai yhdistelmärokotteella, joka suojaa myös hepatiitti B:tä vastaan.
Hepatiitti A -rokote annetaan kahdessa osassa. Toinen rokote pistetään 6-12 kk:n kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta ja sillä varmistetaan pitkäaikainen suoja. Suojan kesto on ainakin 30-40 vuotta, mahdollisesti jopa elinikäinen.
Hepatiitti A- ja B -yhdistelmärokote annetaan kolmessa osassa. Toinen rokote pistetään 1 kk:n ja kolmas 6 kk:n kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Tarvittaessa 16 vuotta täyttäneille aikuisille on mahdollista antaa pistokset nopeutetulla aikataululla päivinä 0, 7 ja 21, jolloin tarvitaan vielä neljäs pistos 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta.
Rokottautumisen lisäksi kannattaa välttää mahdollisia tartunnan lähteitä ja huolehtia hyvästä hygieniasta ja puhtaudesta.
Hepatiitti A on hyvin yleinen maailmalla. Korkean tartuntariskin alueita ovat Saharan eteläpuolinen Afrikka ja osa Etelä-Aasiaa. Kohtalaisen tartuntariskin alueisiin kuuluvat mm. Välimeren etelä- ja itäpuoliset maat, Venäjä, Baltian maat ja kehitysmaat.
Alhaisen elintarvikehygienian maissa korkean hygienian maista tulevat turistit ovat taudille erityisen alttiita, eikä esimerkiksi korkeatasoinen hotelli ole tae turvallisuudesta. Koska virusta erittyy runsaasti ulosteeseen jo ennen oireiden puhkeamista, erityisesti lapset voivat helposti levittää sitä lähipiiriinsä.
WHO position paper on hepatitis A vaccines. Weekly epidemiological record. No. 28-29, 2012, 87, 261–276.
https://www.who.int/publications/i/item/who-wer8728-29-261-276 (ladattu maaliskuussa 2023)
Key facts. Hepatitis A. WHO.
https://www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/hepatitis-a
(ladattu maaliskuussa 2023)
Key facts. Hepatitis B. WHO.
https://www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/hepatitis-b
(ladattu maaliskuussa 2023)
Travellers’ Health. Yellow Book. CDC.
https://wwwnc.cdc.gov/travel/page/yellowbook-home-2020 (ladattu maaliskuussa 2023)
Hepatiitti A -rokote. THL.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/hepatiittirokotteet/hepatiitti-a-rokote
(ladattu maaliskuussa 2023)
Hepatitis B. CDC.
https://wwwnc.cdc.gov/travel/yellowbook/2020/travel-related-infectious-diseases/hepatitis-b
(ladattu maaliskuussa 2023)
Matkailijan terveysopas. THL. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=25407 (ladattu maaliskuussa 2023)