Vesirokko on Varicella zoster -viruksen aiheuttama hyvin yleinen lastentauti. Nuorilla ja aikuisilla sen oireet ovat lähes aina vaikeampia kuin lapsilla ja tauti aiheuttaa myös enemmän komplikaatioita. Etenkin raskausaikana vesirokko voi olla hyvin vaarallinen sekä äidille että sikiölle. Myös immuunipuutteisilla vesirokko voi olla vakava tai jopa kuolemaan johtava.
Vesirokko voi aiheuttaa jälkisairauksia kuten keuhkokuumetta, aivotulehdusta ja ihon bakteeritulehduksia.
Vesirokon oireet ilmenevät n. 10-20 vuorokautta tartunnan jälkeen. Tänä aikana virus lisääntyy ensin hengitysteissä, leviää kaikkialle elimistöön ja aiheuttaa ihottuman. Ihottumaa voi edeltää lievä kuumeilu ja flunssaa muistuttava oireilu. Ihottuma alkaa pieninä näppyinä, jotka suurenevat ja kehittyvät rakkuloiksi. Rakkulavaihetta seuraa kuivumis- ja arpeutumisvaihe, jonka aikana rakkulat paranevat, ellei niihin ole kehittynyt bakteeritulehdusta. Kuumetta voi esiintyä etenkin jos rakkuloita on paljon.
Virus tarttuu herkästi pisaratartuntana ja ilman välityksellä. Altistuminen perhepiirissä johtaa infektioon noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Vesirokkovirus jää elämään piilevänä hermosoluihin, joista se voi aktivoitua myöhemmin uudelleen aiheuttaen vyöruusutaudin. Vyöruusun rakkuloissa on infektiokykyisiä viruksia, jotka voivat tartuttaa vesirokon sitä aiemmin sairastamattomiin.
Lentoyhtiöillä on oikeus kieltäytyä ottamasta vesirokkoa sairastavaa matkustajaa lennolle tartuntavaaran vuoksi. Jos taudista toipuvalla ihmisellä on vielä taudin näkyviä merkkejä (esim. vesirokon iho-oireita), hänen on hyvä ottaa mukaan hoitavan lääkärin kirjoittama kirje, jolla vahvistetaan, että tauti ei enää tartu.
Vesirokkorokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotetta tarjotaan kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.
Vesirokkorokotus annetaan kahtena annoksena ja voidaan antaa lapsille 12 kk:n iästä alkaen. Annosten välillä pidettävä tauko riippuu valmisteesta. Kahdella rokoteannoksella voi pyrkiä varmistamaan, ettei lapsi sairastu vesirokkoon.
THL suosittelee vesirokkorokotetta kaikille 12 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole tautia sairastaneet.
Rokote voidaan antaa myös 3–5 päivän kuluessa vesirokolle altistumisesta valmisteesta riippuen. Se voi estää vesirokon tai lieventää sen oireita.
Raskautta on vältettävä kuukauden ajan rokottamisen jälkeen.
Tartuntaa voi välttää välttämällä kontaktia sitä sairastavien henkilöiden kanssa.
Tarttuneen vesirokon kutiavaa ihottumaa voi hoitaa antihistamiineilla.
Taudin muita oireita voi lieventää viruslääkkeillä.
Vesirokko on Suomessa hyvin tavallinen lastentauti, jonka lähes kaikki sairastavat 20. ikävuoteen mennessä.
Suomalaisista aikuisista vain 1–3 % ei ole koskaan sairastanut vesirokkoa.