Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka voi aiheuttaa sekä akuutin että pitkäaikaisen (kroonisen) taudinkuvan. Ensioireisiin kuuluu pahoinvointi, väsymys ja ihon keltaisuus. Osa sairastuneista jää taudin kroonisiksi kantajiksi, mikä on tavallista varsinkin pikkulapsilla. Krooninen hepatiitti lisää maksakirroosin tai maksasyövän riskiä.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee hepatiitti B -rokotuksen antamista kaikille vastasyntyneille kansallisen rokotusohjelman yhteydessä. Suomessa hepatiitti B -rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa vain riskiryhmille (mm. verenvuototautia sairastavat, ruiskuhuumeiden käyttäjät ja heidän läheisensä sekä miehet, joilla on seksiä miesten kanssa). Lisäksi työnantaja maksaa rokotukset silloin, kun henkilöllä on suurentunut riski altistua työnsä tai työmatkansa takia hepatiitti B -virukselle. Riskiarvio tehdään työterveyshuollossa. Matkailijan tulee huolehtia itse tarvittavasta suojautumisesta hepatiitti B:tä vastaan. Mikäli matkustat usein lasten kanssa, kannattaa harkita myös lasten hepatiitti B -rokotussuojaa.
Hepatiitti B:tä vastaan voidaan rokottaa pelkällä hepatiitti B -rokotteella tai yhdistelmärokotteella hepatiitti A:ta sekä B:tä vastaan.
Hepatiitti B -rokotteen voi antaa missä iässä tahansa – myös vastasyntyneille. Hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteen voi antaa 1 vuoden iästä alkaen.
Hepatiitti B -rokote ja yhdistelmärokote annetaan kolmessa osassa. Toinen rokote pistetään 1 kk:n ja kolmas 6 kk:n kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kolmannella rokotuksella varmistetaan todennäköisesti elinikäinen suoja. Kiireellisissä tapauksissa voidaan käyttää nopeutettua aikataulua. Tämä kuitenkin vaatii yhden rokotuksen lisää vuoden kuluttua.
Rokottautumisen lisäksi kannattaa välttää verikontakteja, suojaamatonta seksiä, tatuointien ja lävistysten ottamista, pedikyyrejä, manikyyrejä sekä hammashuoltoa alueilla, joilla hepatiitti B:tä esiintyy.
Hepatiitti B on edelleen yleinen sairaus maailmalla. WHO arvioi, että noin 257 miljoonaa ihmistä elää kroonisen infektion kanssa. Arvioiden mukaan kuitenkin vain noin 10 % on tietoisia tartunnastaan, eli suurin osa sairastaa hepatiitti B:tä tietämättään. Taudin esiintyvyys on korkeinta Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta myös Välimeren itäisillä alueilla tartuntariski on kohtalainen.
Suomessa vuonna 2020 tuli tietoon 160 HBV:n kantajaa, mutta vain 26 näistä oli suomalaistaustaisia. Vain joka kymmenes tauti oli todennäköisesti saatu Suomessa.