Usein kysyttyä vyöruususta

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektiotauti, jonka tyypillisenä oireena on rakkulainen ja kivulias ihottuma. Vesirokkovirus jää lapsuuden vesirokkoinfektion jälkeen pysyvästi elimistöön, ja voi myöhemmin aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun. Vyöruusulle on ominaista kipu ja rakkulat yleensä kehon jommallakummalla puolella. Vyöruusu on yleisintä vartalolla ja toiseksi yleisintä kasvoilla.

Eivät ole. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektio, jonka tyypillisenä oireena on kivulias ihottuma toisella puolella vartaloa tai kasvoissa. Ruusu puolestaan on vakava ihon ja ihonalaiskudoksen akuutti bakteeri-infektio, joka esiintyy useimmiten toispuolisesti alaraajassa. Ruusua aiheuttaa streptokokkibakteeri, ja se edellyttää välitöntä hakeutumista päivystykseen.

Vyöruusu alkaa yleensä kivun, kutinan, kihelmöinnin tai tunnottomuuden tuntemuksina ihoalueella, johon rakkulainen ihottuma joitain päiviä myöhemmin ilmaantuu. Tutustu oireisiin tarkemmin kohdassa vyöruusun oireet.

Vyöruusu paranee yleensä muutamassa viikossa, mutta se voi myös johtaa jälkitauteihin, joiden kesto voi olla kuukausia tai jopa vuosia. (ks. vyöruusun jälkioireet). 

Noin 10–25 %:ssa tapauksista vyöruusu tulee kasvojen alueelle, jolloin infektio on silmän lähellä olevassa hermossa. Ihottuma voi tällöin levitä silmän ympärille sekä silmään, mikä voi vaurioittaa silmän rakenteita ja johtaa pitkäaikaiseen kipuun ja jopa näönmenetykseen.

Yleisin vyöruusun laukaiseva tekijä on on immuunijärjestelmän luonnollinen heikentyminen iän myötä. Vyöruusun puhkeamiselle altistavat myös vastustuskyvyn toimintaa alentavat lääkitykset (kuten kortisoni tai biologiset lääkkeet) ja sairaudet, sekä stressi.

Vyöruusu puhkeaa immuunijärjestelmän heikennyttyä, tavallisesti iän myötä tai sairauden, lääkityksen tai stressin takia. Virus voi aktivoitua milloin tahansa, mutta yleisintä se on 50 ikävuoden jälkeen.

Vyöruusu voi puhjeta missä iässä vain, mutta se on yleisintä 50 ikävuoden jälkeen johtuen iän myötä heikkenevästä immuunijärjestelmästä.

Jokainen vesirokon sairastanut jää varicella zoster -viruksen kantajaksi ja voi siis sairastua myöhemmin vyöruusuun.

Jos olet sairastanut vesirokon, sinulla on vyöruusua aiheuttava varicella zoster -virus elimistössäsi ja olet siten riskissä sairastua vyöruusuun. Virus voi aktivoitua uudelleen milloin vain. Riski kasvaa, kun immuunijärjestelmän toiminta heikkenee joko normaalin ikääntymisen myötä tai esimerkiksi jonkin lääkityksen, sairauden tai stressin seurauksena.

Kyllä. Vyöruusun voi saada vain, jos on aiemmin elämässään sairastanut vesirokon. Vyöruusun puhkeaminen liittyy vesirokkoviruksen uudelleenaktivoitumiseen. Iän myötä tapahtuva immuunijärjestelmän heikkeneminen on merkittävin altistava tekijä vyöruusun puhkeamiselle.

Ei. Vesirokkopotilas voi tartuttaa toisiin henkilöihin vesirokkoa. Jos vesirokon sairastanut altistuu myöhemmin elämässään vesirokkovirukselle, ei altistus johda vyöruusun puhkeamiseen.

Vyöruusu on yleinen tauti Suomessa. Yli 95 % 50 vuotta täyttäneistä suomalaisista kantaa vyöruusua aiheuttavaa virusta. On arvioitu, että jopa joka kolmas aikuinen sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana.

Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Vyöruusuihottuman aikana rakkuloissa on vesirokkovirusta, jolloin on olemassa mahdollisuus että niistä tarttuu vesirokko henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkorokotusta.

Vyöruusua sairastava voi harvinaisissa tapauksissa tartuttaa vesirokon henkilölle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkorokotusta. Tartunta on periaatteessa mahdollista niin kauan, kuin potilaalla on rakkulaista ihottumaa.

Lievää vyöruusua ja siitä aiheutuvaa kipua voi hoitaa kotona. Lääkäri voi määrätä viruslääkehoitoa, joka tulee aloittaa viimeistään kolmen, mieluiten kahden vuorokauden sisällä rakkuloiden ilmaantumisesta. Mikäli vyöruusu tulee kasvojen alueelle, tulee aina hakeutua lääkäriin mahdollisten silmäkomplikaatioiden varalta.

Mikäli olet sairastanut vesirokon, vyöruusun puhkeamista ei voi ehkäistä omalla toiminnalla. Tauti puhkeaa immuunijärjestelmän heiketessä iän, sairauden, stressin, tai lääkityksen takia. Vyöruusulta voi suojautua vain rokottautumalla. Kysy lisää hoitajalta tai lääkäriltä – varaa aika täältä.

Vyöruusun jälkitaudit voivat johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin, mutta vyöruususta johtuva kuolleisuus on matala. Tavallisin vyöruusun jälkitauti on pitkäaikainen, vaikea hermokipu, jonka riski kasvaa iän myötä. Kasvojen alueella vyöruusu voi vaikuttaa näköön ja harvinaisissa tapauksissa johtaa jopa sokeutumiseen. Muita harvinaisempia jälkitauteja ovat aivokalvotulehdus, aivokuume ja aivohalvaus.

Voi, mutta vyöruusun puhkeaminen lapsella on harvinaista. Aivan kuten aikuisillakin, vain aiemmin vesirokon sairastanut voi saada vyöruusun. Vesirokon alle 1 vuoden iässä sairastaneilla lapsilla on suurempi riski saada vyöruusu.

Kyllä. Suurin osa sairastaa vyöruusun vain kerran, mutta osalla se uusiutuu. Uusiutumisen riski on hyvin yksilöllistä ja riippuu altistavista tekijöistä, kuten muista sairauksista ja lääkityksistä.

Kipu, kutina, kihelmöinti ja tunnottomuus on tavallista vyöruusuihottuman alueella.

Vyöruusu ei ole sukupuolitauti.

Ei. Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusun aiheuttaa virus, joka on elimistössä aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä.