Usein kysyttyä lasten rokotteista

Rokotteet sisältävät heikennettyä tai tapettua virusta tai bakteeria tai niiden osia. Rokotteita annetaan siksi, että immuunijärjestelmä kehittäisi taudinaiheuttajaa vastaan hankinnaisen immuniteetin samaan tapaan kuin jos ihminen sairastaisi varsinaisen taudin, mutta ilman sairauden aiheuttamia oireita tai jälkitauteja.

Useimmat rokotteet annetaan pistoksena lihakseen tai ihon alle. Osa rokotteista annetaan kuitenkin suun kautta (esim. rotavirusrokote) tai nenäsuihkeena (eräs influenssarokote).

Piikin näkeminen ja ajatus pistämisestä voi tuottaa lapselle epämukavan olon ja kivun tunteen. Itse kipu johtuu ihossa olevien kipuhermojen aktivoitumisesta. Kivun voimakkuus riippuu siitä, kuinka lähelle hermoa neulan pisto osuu. Joskus lapsi ei tunne pistoa lainkaan. Rokotteen (nesteen) siirtyminen ruiskusta kudokseen aiheuttaa kudoksessa venytystä, jonka lapsi voi aistia kipuna. Myös rokotteen käynnistämä immuunijärjestelmän puolustusvaste voi aiheuttaa ihon punoitusta ja arkuutta. Rokotuspelosta kannattaa keskustella rokotteen antajan kanssa ennen pistämistä, jolloin voidaan käyttää pelkoa lievittäviä keinoja.

Rokotuksiin valmistautuminen

• Varaa rokotusaika hyvissä ajoin.
• Ota mukaan neuvolakortti ja/tai rokotuskortti, joista ilmenee aiemmin annetut rokotukset sekä rokottamiseen liittyvät muut huomioitavat asiat, esim. allergiat.
• Terveydentilassa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa rokottamiseen, joten niistä on hyvä mainita rokotusaikaa sovittaessa.
• Rokottamista ei suositella kuumeen tai kuumeisen infektiotaudin aikana, koska tällöin vasta-aineiden syntyminen voi jäädä vähäiseksi. Lievää flunssaa tai muuta lievää infektiota sairastaessa rokotteen voi yleensä ottaa normaalisti.

Suomessa lasten ja nuorten rokotusohjelma on maksuton ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Rokotusohjelman sisältö pohjaa Suomessa vallitseviin tartuntatautiriskeihin sekä laaja-alaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön eri tartuntatautien ehkäisystä väestötasolla.

Rokotusohjelmassa ja rokotteiden antoajankohdassa on eroja maiden välillä. Suomenkin rokotusohjelmaa voi jonkin verran muokata esimerkiksi ulkomaanmatkailun tai ulkomaille muuton johdosta.

Yksilötasolla saattaa olla terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella viralliseen ohjelmaan kuulumattomien rokotteiden käyttö voi olla tarpeellista. Mikäli rokotettava kuuluu erikseen määritettyihin riskiryhmiin, nämä rokotteet ovat yleensä maksuttomia. Muut itse hankittavat rokotteet ovat reseptivalmisteita ja niiden hankinta täytyy myös kustantaa itse. Täydentävien rokotteiden käyttö ei aiheuta muutoksia yleisessä rokotusohjelmassa ja ne voidaan antaa muun rokottamisen yhteydessä.

Akuutti kuumeinen infektio voi olla syy lykätä rokottamista koska tällöin vasta-aineiden syntyminen voi jäädä vähäiseksi. Lievä hengitystieinfektio tai vatsatauti ei yleensä ole este rokottamiselle. Lisätietoa saat lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.

• On tyypillistä, että rokotusten jälkeen pistoskohdassa  ilmenee jonkin verran aristusta ja/tai punoitusta.
• Osa rokotteista voi aiheuttaa kuumetta. Mahdollisista reaktioista annetaan lisätietoa rokotuksen yhteydessä.
• Rokottamiseen liittyviä mahdollisia reaktioita on hyvä seurata saatujen ohjeiden mukaan. Ilmoita kaikista poikkeavista oireista lääkärille tai terveydenhoitajalle.
• Etenkin hyvin pienten lasten kohdalla rokottaminen on hyvä huomioida perheen päiväohjelmassa ja käytännön järjestelyissä.
• Rokottamiseen voi liittyä haittavaikutuksia. Lapsi voi myös jännittää rokottamispäivää ja olla kärsimättömämpi tai herkempi mielipahalle.
• Kuumereaktioita voi hoitaa lapsille tarkoitetulla kuumetta alentavalla lääkkeellä.
• Rokotusten yhteydessä annetaan aina tietoa mahdollisista haittavaikutuksista sekä niiden tarkkailusta ja hoidosta.

Suomessa noudatettavan yleisen lasten ja nuorten rokotusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL antaa ohjeita ja suosituksia myös muista rokotteista ja niiden käytöstä.

Lasten rokotusasioissa on parasta kysyä neuvoa omasta neuvolasta tai terveysasemalta. Myös yksityisillä palvelutarjoajilla on asiantuntevia terveydenhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat auttaa ongelmatilanteissa.

Yleisen rokotusohjelman aikataulusta joudutaan joskus poikkeamaan. Yleisimmät syyt ovat akuutit infektiot tai muutto toiseen maahan.

Jos rokotusaikataulu keskeytyy ja rokotusväli pitenee, jatketaan siitä, mihin edellisellä kerralla on jääty, sillä elimistö ei unohda aiemmin saatuja rokotuksia.

Jos aikataulua joudutaan nopeuttamaan esimerkiksi ulkomaille muuton vuoksi, voidaan aloitusikää joissakin tapauksissa alentaa ja annosvälejä lyhentää.

Ohjelman muuttamiseen liittyvistä kysymyksistä kannattaa keskustella lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa.

Rokotteissa on vaikuttavaa ainetta ja apuaineita, jotka tehostavat rokotteen aiheuttamaa immuunireaktiota ja pidentävät sen säilymisaikaa. Vaikuttavat aineet voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään:

1. Inaktivoituja (tapettuja) taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet (esim. lihakseen annettava poliorokote)

2. Eläviä, heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet (esim. MPR-rokote)

3. Puhdistettuja antigeenejä sisältävät rokotteet (esim. HPV-rokote)

Rokotteiden sisältöön liittyvistä kysymyksistä voi keskustella lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa.

Kuten kaikki lääkkeet, myös rokotteet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Yleisimmät haittavaikutukset ovat lieviä, esim. kuume, punoitus ja turvotus pistoksen antopaikassa. Nämä haittavaikutukset häviävät muutamassa päivässä.

On hyvin harvinaista, että rokotuksen jälkeen ilmenee vakava haittavaikutus, esim. vaikea allerginen reaktio. Lääkärit ja neuvolan henkilöstö ovat koulutettuja hoitamaan niitä. Tarkkaile lastasi erityisen huolellisesti muutaman päivän ajan rokotuksen jälkeen. Jos havaitset jotakin huolestuttavaa, soita neuvolaan.

Kuume on elimistön luonnollinen reaktio tulehdusta tai infektiota vastaan. Se on usein merkki bakteerin tai viruksen aiheuttamasta tulehduksesta. Lapsella kuumeen rajana pidetään 37 asteen ylittävää lämpöä kainalosta mitattuna.

Rokotuksista ei toistaiseksi ole olemassa koko maan kattavaa rekisteriä, josta saisi selvitettyä, mitä rokotuksia kukakin on saanut ja milloin. Annetut rokotukset merkitään lapsena neuvolakorttiin ja koululaisilla sekä opiskelijoilla erilliseen rokotuskorttiin. Työelämässä annetut rokotteet merkitään tavallisesti työterveydenhuollon omaan tietojärjestelmään.

Yksityiset lääkäriasemat ja jotkut kunnat tarjoavat sähköistä rokotusmuistutuspalvelua. Terveydenhuollon yksiköt tallentavat rokotustietoja myös Kantaan. Omia potilastietoja voi tarkastella Omakanta-palvelussa, jonne kirjaudutaan kanta.fi –sivujen kautta.