ROKOTE TÄTÄ TAUTIA VASTAAN EI KUULU YLEISEEN ROKOTUSOHJELMAAN, VAAN ON NS. TÄYDENTÄVÄ ROKOTE
Rokotteen tehostaminen: Perusrokotussarjaan kuuluu yksi rokotus <13 vuotiailla ja kaksi rokotusta ≥ 13 vuotiailla nuorilla ja aikuisilla. Rokotusten väliksi edellä mainituilla suositellaan kolmea kuukautta.
Muuta: Raskautta suunnittelevien on hyvä muistaa raskaudenehkäisy rokottamisen jälkeen kolmen kuukauden ajan. Rokotetta ei tule käyttää raskauden aikana eikä silloin, jos rokotettavalla henkilöllä on immunosuppressoiva sairaus.
Mikä aiheuttaa vesirokon ja miten se tarttuu?
Vesirokon aiheuttaa varicella zoster –virus. Suomessa ja muissa ns. pohjoisen vyöhykkeen maissa tautia esiintyy yleensä enemmän talvi- ja kevätaikaan, mutta muualla ns. tropiikin maissa vesirokkoa esiintyy ympäri vuoden.
Vesirokko on hyvin yleinen lasten infektiotauti. Virus tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen pisaratartuntana (hengitysteistä tai rakkuloista) ja ilman välityksellä. Altistuminen perhepiirissä johtaa infektioon noin 90% todennäköisyydellä. 1,3
Millaisia oireita vesirokko aiheuttaa ja kuinka vakava se on?
Vesirokon itämisaika, eli aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen, on noin 10-20 vrk. Tänä aikana virus lisääntyy ensin hengitysteiden pintasolukossa, ja leviää muutamien päivien kuluttua kaikkialle elimistöön ja iholle. 1
Ihottuman puhkeamista voi edeltää lievä kuumeilu ja vilustumisen tunne. Vesirokkoihottuma alkaa pieninä näppyinä, jotka nopeasti suurenevat ja kehittyvät rakkuloiksi. Rakkulavaihetta seuraavan kuivumis- ja arpeutumisvaiheen aikana rakkulat paranevat kokonaan ellei niihin ole kehittynyt bakteeri-tulehdusta. Korkeaa kuumetta voi esiintyä etenkin niillä potilailla, joilla on runsaasti rakkuloita.
Yleisoireet ovat voimakkaampia nuorilla ja aikuisilla. Vesirokkoon saattaa liittyä jälkisairauksia, kuten keuhkokuume (pneumonia), aivokuume (enkefaliitti) ja ihon bakteeri-tulehdukset 1,3.
Miten vyöruusu liittyy vesirokkoon?
Vesirokkoon sairastumisen jälkeen virus jää elämään hermosoluihin, josta se voi aktivoitua uudelleen aiheuttaen vyöruusuksi nimetyn taudin, joka ilmenee tavallisesti yli 50 vuoden iässä. Vyöruusun rakkuloissa on infektiokykyisiä viruksia, jotka voivat tarttua vesirokkoa sairastamattomiin ja aiheuttaa heillä vesirokon. 1,2
Entä vesirokko aikuisella?
Suomessa vesirokkoa sairastamattomia aikuisia on arvioitu olevan noin 2-3%. Hyvä muistaa, että nuorilla ja aikuisilla vesirokko on lähes aina oireiltaan voimakkaampi sairaus kuin lapsilla aiheuttaen myös enemmän komplikaatioita. Raskaudenaikainen vesirokko on Suomessa harvinainen, koska aikuisväestössä on vähän niitä, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Infektio on raskauden aikana keskimäärin rajumpi kuin samanikäisillä yleensä 1,3.
Onko vesirokkoa mahdollista hoitaa?
Jos vesirokkon ihottuma kutisee kiusallisesti, hoitona voidaan käyttää antihistamiineja. Niiden teho ei ole aina riittävä.
Varizella zoster- viruksen aiheuttamissa infektioissa voidaan käyttää myös viruslääkkeitä, jotka lieventävät taudin kulkua.
Voidaanko vesirokkoa ennaltaehkäistä?
Vesirokkoa, etenkin sen vakavaa ja tavallista muotoa, voidaan ehkäistä rokotteilla, jotka muodostavat pysyvää vastustuskykyä tautia vastaan. Rokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan. 2,3
Viitteet:
- J. Suni. Mikrobiologia ja Infektiosairaudet, Kirja I. DUODECIM, 2003, s. 472-479
- Rokottajan käsikirja. DUODECIM Kansanterveyslaitos 2005, s. 44-53, 194-201
Vesikari T. DUODECIM 2002; 118: 81-85
|